Kuka lohduttaisi Nyyti ry:tä?


Teksti · words

Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys voivat halvaannuttaa opiskelijat. Avuksi rientäisi Nyyti ry, ellei sillä olisi omia ongelmiaan.

Perjantai-ilta Kampissa. Baarit ovat jo täyttyneet. Viisi kerrosta alempana humalaiset ihmiset kompastelevat eteenpäin liukkaassa loskasäässä.

Autotalon yläkerrassa Punaisen ristin tiloissa tunnelma on omituisen rauhallinen. Tarjolla on mehua, teetä ja Carneval-keksejä. Täällä ei juoda alkoholia, vaikka kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä opiskelijoita, parinkympin ja kolmenkympin väliltä. Täällä hengaillaan.

”Mikä seuraavista on Suomen pienin lintu: a) hyppiäinen, b) hippiäinen, c) hiipiäinen?” kysyy vapaaehtoisena toimiva ohjaaja. Hiljainen mumina täyttää huoneen.

Parikymmentä ihmistä supisee keskenään neljän hengen joukkueissa. Käynnissä on tietovisa. Kysymys ei ole kovin vaikea. Hetken kuluttua on taas hiljaista.

 

Hengailuilta on Nyyti ry:n järjestämä tapahtuma. Nyyti on valtakunnallinen järjestö, joka ilmoittaa tavoitteekseen edistää ja tukea opiskelijoiden mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tavoite on jalo ja ehdottoman tarpeellinen.

Ongelmana on, että kovin moni ei oikeastaan tiedä, mitä Nyyti puuhaa.

Sitä eivät tiedä ne suuret opiskelijamassat, joita Nyytin on tarkoitus auttaa. Eivät sidosryhminä toimivat ylioppilaskunnat tai toiset järjestöt, eivätkä ihan aina edes Nyytin toiminnassa mukana olleet.

Suomessa on 300 000 korkeakouluopiskelijaa. Nyyti palvelee heitä kahdeksan työntekijän voimin Pasilan-toimistostaan käsin. Henkilöstöön kuuluu korkeasti koulutettuja psykologeja, sosiaalipsykologeja, terveystieteiden maistereita, viestintäsuunnittelija ja hallintoa helpottava assistentti.

Nyyti täytti viime vuonna 30 vuotta. Sen toimintatavat ovat muuttuneet monta kertaa vuosien aikana. Alussa Nyyti oli päivystävä tukikeskus Helsingissä. Sitten tukitalo lakkautettiin, ja toimintaa muutettiin ennaltaehkäisevään suuntaan. Nykyään kriisipäivystyksen sijaan opiskelijoita pyritään tukemaan jo ennen kuin henkinen pahoinvointi kasvaa niin suureksi, että tarvitaan ammattiapua.

Tällä hetkellä Nyytin toiminta koostuu netissä toimivista keskusteluryhmistä, elämäntaitokursseista sekä hengailuilloista.

Raha-automaattiyhdistyksen tukemana järjestönä Nyyti saa joka vuosi paljon rahaa. Esimerkiksi vuonna 2013 Nyyti sai RAY:ltä yhteensä 506 000 euroa. Se on saman verran kuin Suomi myönsi viime kesänä humanitaarista apua Ukrainalle.

Nyyti ry:n toimintakertomuksesta vuodelta 2013 käy ilmi, että Nyytin aktiiviseen toimintaan osallistui samana vuonna 384 opiskelijaa. Se tarkoittaa, että vajaat neljäsataa ihmistä joko kävi hengailuillassa tai kirjoitti yhden tai useamman viestin keskusteluryhmiin Nyytin nettisivuilla.

Neljäsataa ihmistä on noin promille Nyytin kohderyhmästä.

Ajatusleikki: Jos RAY:n myöntämät rahat olisi käytetty suoraan noiden 384 opiskelijan henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen, he kaikki olisivat voineet käydä psykoterapiassa kerran viikossa puolen vuoden ajan.

Sen sijaan on Nyyti ry, ja on Nyytin työntekijät, Nyytin toimisto Pasilassa sekä Nyytin toiminta, josta niin kovin monet elämänhallintaansa tai yksinäisyyteensä apua tarvitsevat opiskelijat eivät tiedä yhtään mitään.

 

”Se on niin vanha organisaatio, ettei kukaan osaa tai uskalla tappaa sitä. Se vain on ja möllöttää. Hienoa, että ihmiset haluavat tehdä hyvää, mutta pitäisi olla jonkinlainen laatuvaatimus ennen kuin tuhlataan miljoonia euroja.”

Vastapäätä istuu henkilö, joka on lähivuosina toiminut Nyyti ry:n hallituksen jäsenenä. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään kommenttien arkaluonteisuuden vuoksi. Sanokaamme häntä vaikka Tommiksi.

Tommi tahtoo tilittää.

”Kuvaavaa on, että Suomen ylioppilaskuntien liitossakin on naureskeltu Nyytille. Edes ne tahot, jotka ovat perustaneet Nyytin, eivät välttämättä usko siihen. Mistään ei löydy pokkaa sanoa, että nyt loppu. Syy on se, että Nyyti saa joka vuosi enemmän rahaa.”

Nyyti ry:n hallituksessa istuu vieläkin SYL:n, AYY:n ja HYY:n edustajia. Tommi kritisoi voimakkaasti hallitustyöskentelyä.

”Vaikka hallituksen tehtävänä on ohjata Nyytin toimintaa, mekään emme oikein tienneet, mitä Nyytin toimistolla tehdään. Yritimme kehitellä paljon asioita, mutta ei niistä tullut oikein mitään. Toiminnan kyseenalaistaminen ei tullut kysymykseen, koska Nyytin edustajilta tuli aina puolusteleva vastapuheenvuoro, että tämä on tärkeää, nämä asiat ovat tärkeitä.”

Sitä ne ovatkin, mutta Tommi haluaisi, että niin tärkeää työtä tehdään paremmin. Siten, että Nyyti tavoittaisi toiminnallaan enemmän apua tarvitsevia.

”Miten ihmiset löytävät Nyytin on erittäin hyvä kysymys, enkä vieläkään tiedä, onko sellaista väylää. Tavoittaako Nyyti esimerkiksi yksinäisiä opiskelijoita? Haluaisin ohjata kaikki mahdolliset resurssit nuorten ehkäisevään mielenterveystyöhön, mutta siinäkin pitäisi olla jonkinlaisia tavoitteita. Jos toiminta ei tavoita ihmisiä, sitä ei silloin pitäisi tukea tai sitä pitäisi muuttaa”, Tommi sanoo.

Nyytin päärahoittajalla RAY:lla on lakisääteinen velvollisuus valvoa rahoittamiensa järjestöjen tuloksellisuutta. RAY kertoo nettisivuillaan, että valvontaa tehdään muun muassa ”maksatustarkastuksin”, ”vuosiselvityksin” ja ”analysoimalla tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksiä”. Tarpeen mukaan RAY tekee myös avustuksen saajien ”talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia”.

Tommi tyrmää RAY:n valvonnan tehottomana.

”Järjestöjä on Suomessa järjettömän paljon. Rahaa myönnetään pelkästään raporttien perusteella, ja niihin voi kirjoittaa ihan mitä vaan. Eihän kukaan käy katsomassa, mitä siellä oikeasti tehdään.”

Jos lukee Nyytin ry:n toimintakertomusta vuodelta 2013, voi törmätä esimerkiksi seuraavaan lauseeseen:

Toimintavuoden aikana aloitettiin projektissa kehitetyn Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutuksen muotoilu palvelutuotteeksi ja käynnistettiin ohjaajakoulutuksen järjestämissuunnitelman laatiminen.

”Ohjaajakoulutuksen järjestämissuunnitelman laatiminen? Mitä se edes tarkoittaa?”

nyyti1

 

Pasilanraitio 5. Nyytin toimisto sijaitsee aneemisessa rakennuksessa. Samassa kerrostalossa majailevat myös seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia edistävä Seta ry ja Helsingin diakonissalaitos.

On aika selvittää, mitä Nyyti oikeastaan tekee.

Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolaisen työhuone on pitkän käytävän päässä. Kahdeksalle hengelle toimisto vaikuttaa suurelta. Savolainen tarjoilee kahvia ja piparkakkuja. Hänen äänensä on rentouttava.

Millainen organisaatio Nyyti ry on?

”Teemme erityisesti varhaisen vaiheen ennaltaehkäisevää työtä. Panostamme opiskelijoiden elämän- ja arjenhallinnan edistämiseen jo ennen kuin ongelmia tai oireita välttämättä on. Toivottavasti olemme myös asiantuntijaorganisaatio, joka oikeasti pysyttelee lähellä opiskelijoita.”

Miksi Nyytin työ on tärkeää?

”Moneltakin kantilta. Nykypäivänä ei voi liikaa korostaa ehkäisevän työn merkitystä. Elämme hirveän kiireisessä yhteiskunnassa, jossa on uhka menettää kokemus omasta elämänhallinnasta. Opiskelijoilla on valtavasti paineita. Stressioireet, ahdistuneisuus ja masennus ovat keskeisimpiä opiskelijoiden mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat eivät ole räjähdysmäisesti lisääntyneet viime vuosina, mutta eivät ne ole myöskään vähentyneet. On aina taloudellisesti ja inhimillisesti järkevämpää pyrkiä tekemään jotakin ennen oireita.”

Vääntäisitkö vielä rautalangasta, mitä Nyyti oikeastaan tekee?

”Verkkovälitteisiä palveluja ovat siis nettisivuilla oleva tieto ja vertaistukea tarjoavat nettiryhmät. Nettiryhmät pyörivät ympäri vuoden. Kuka tahansa opiskelija voi rekisteröityä sinne anonyymisti, ja keskusteluja pääsee lukemaan kuka tahansa. Työntekijämme ohjaavat keskusteluja.

Lähipalveluja ovat hengailuillat sekä elämäntaitokurssit. Nyyti toimii yhteistyössä monien organisaatioiden kanssa: esimerkiksi kouluttamamme YTHS:n terveydenhoitajat järjestävät elämäntaitokursseja eri paikkakunnilla. Me itse järjestämme vain muutaman kurssin vuodessa, koska meillä on aika pienet resurssit, ja välittäjäorganisaatioiden kautta toiminta on laajemmin tavoittavaa.”

Miten hyvin Nyyti tavoittaa opiskelijoita?

”No… Sanotaan, että melko hyvin. Toimintamme kattaa koko maan, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Nyyti ei ole kauhean tunnettu. Toisaalta iso osa palveluistamme on verkkovälitteisiä. Niihin osallistuminen ei katso aikaa eikä paikkaa.”

Laskin toimintakertomuksestanne, että vuonna 2013 Nyytin toimintaan osallistui yhteensä 384 opiskelijaa. Pitääkö se paikkaansa?

”Se on varmaankin suhteessa oikea ja realistinen luku siitä, kuinka paljon osallistui aktiivisesti meidän osallistavaan toimintaan. Nettiryhmissä tavoittavuutemme voisi olla paljon parempi. Ryhmien osallistujamäärää selittää ehkä heikohko pääkaupunkiseudun ulkopuolinen tunnettuus. Voi olla, että Nyytin markkinoinnissa olisi tehostamisen varaa.”

Miten arvioitte Nyytissä toiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta?

”Tietenkin tilastotiedot kertovat jotain, mutta ne täytyy suhteuttaa siihen, mitkä tavoitteet ovat. Esimerkiksi nettisivujen osalta kävijämäärämme ovat nousseet jatkuvasti edellisvuoteen verrattuna. Teemme myös erilaisia kyselyjä, jotka on suunnattu opiskelijajärjestöille ja sidosryhmille.”

Oletteko tutkineet, kuinka moni Suomen 300 000 opiskelijasta tietää Nyytin olemassaolosta?

”Sitä ei ole niin kattavasti tutkittu. Olemme nyt tekemässä kyselyä siitä, mitä opiskelijat toivoisivat Nyytin verkkopalveluilta. Siihen tulee varmaankin kysymys liittyen tunnettuuteen.”

Mitä mieltä olet itse Nyytin vaikuttavuudesta opiskelijoiden keskuudessa?

”Niistä Nyytin toiminnoista, joista pystytään keräämään opiskelijapalautetta, voi sanoa, että toiminta on hyödyllistä, tärkeää ja osallistujien kokemusten perusteella myös myönteisiä vaikutuksia aikaansaavaa. Ja pidettyä. Näiden tietojen valossa ja pohjalta voi sanoa, että Nyytin toiminta sinällään on tuloksekasta ja me saavutetaan niitä tavoitteita kuin tarkoitus onkin. Ja hyvin.”

Miten nykyopiskelijat tavoitetaan?

”Varmasti parhaiten eri somekanavien kautta. Erityisesti sosiaalisessa mediassa Nyytin olisi hyvä toimia, näkyä ja vaikuttaa vahvemmin lähellä opiskelijoita. Toisaalta verkon välityksellä toimiva kommunikaatio ei ikinä korvaa täysin tosielämässä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Nyytillä tulee aina olla sellaista toimintaa, jossa kohdataan ihmisiä kasvokkain.”

 

Tällä hetkellä Nyytillä on Twitterissä 104 seuraajaa ja Facebookissa 2 298 tykkääjää. Nyytillä on lisäksi nettisivut, joiden ilme on kuin 2000-luvun alusta.

Sivustoa ladattiin kuitenkin vuonna 2013 noin 180 000 kertaa. Sieltä löytyy sivukaupalla tietoa syömishäiriöistä, itsetunnosta ja masennuksesta. Etusivun tapahtumakalenterissa kerrotaan tulevista hengailuilloista. Nyytin työntekijät julkaisevat myös lämminhenkisiä blogikirjoituksia.

Keskustelufoorumeilla jutellaan sinkkuudesta, erosta – ja yksinäisyydestä. Keskustelut ovat surullista luettavaa.

“Täällä taas. Masentavaa miten sitä aina jossain vaiheessa jotenkin palaa takaisin tänne toteamaan että yksinäisyys vaivaa aina vain. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten olen onnistunut saamaan itseni tähän umpikujaan ja miksi edelleen pohdin että miten siitä pääsee pois.” Nimimerkki elly, 15.1.

“Ja kun joskus jonkun kanssa juttelen, jännitän sitä tilannetta kamalan paljon ja musta tuntuu, että mun sosiaaliset taidot on tosi huonot ja ihmiset pitää mua ihan tyhmänä. Usein on siis helpompaa jäädä yksin kuin mennä toisten luo. Samalla kuitenkin koko ajan toivon että joku huomais mut ja kelpuuttais mut seuraansa.” Nimimerkki Kaija, 12.1.

“Haluaisin ystäviä, joiden kanssa voisi olla selvänäkin ystävä. Olen tyytyväinen, että yhden sellaisen henkilön sattumalta löysin koululta, mutta muitakin haluaisin. Olisi mukava viettää iltaa ihan selvänä mukavassa porukassa ilman, että juomisella tarvitsisi oikeuttaa kuulumisensa porukkaan.” Nimimerkki Amelife, 13.1.

Opiskelijabarometri 2012 kertoo, että suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kymmenen prosenttia tuntee olonsa usein tai jatkuvasti yksinäiseksi. Noin joka kymmenes pitää yhteyttä ystäviinsä vain kuukausittain tai harvemmin.

Yksinäisyys on kammottavan yleistä, ja se on vain yksi opiskelijoiden ongelmista.

 

Takaisin Pasilaan, Savolaisen työhuoneeseen.

Savolainen on ollut toiminnanjohtajana viime syyskuusta lähtien. Sitä ennen hän oli Nyytin palvelupäällikkönä ja veti muun muassa nettiryhmiä ja hengailuiltoja.

Mikä rooli netillä on opiskelijoiden yksinäisyydessä?

“Netissä voi puhua omasta yksinäisyyden kokemuksestaan ilman, että leimautuu. Moni kokee yksinäisyyden edelleen häpeällisenä. Netissä voi kertoa kokemuksista ja saada helpotusta omaan tilanteeseensa anonyymisti. Verkossa tajuaa, ettei olekaan ihan yksin ajatustensa kanssa, vaan että on muitakin.”

Onko yksinäisiä opiskelijoita edes mahdollista tavoittaa?

“Tavoittamisessa ja auttamisessa on rooli myös niillä opiskelijoilla, jotka eivät ole yksinäisiä tai porukan ulkopuolella. Jos joku kävelee koulussa seinänviertä pitkin tai istuu ruokalassa aina yksin, hänelle voisi mennä juttelemaan.”

Entä Nyytin toimesta?

“Nyytissä koetamme auttaa juuri verkkoa hyödyntämällä. Toivomme, että verkkokohtaaminen johtaisi oikeaan kohtaamiseen, vaikka hengailuiltaan tulemiseen.”

Haastattelu on jo ohi, kun Savolainen haluaa vielä sanoa jotakin.

“Esitit erittäin olennaisia kysymyksiä, joita olemme kovasti miettineet keskenämme ja hallituksen kanssa. Nyyti on tietynlaisessa murrosvaiheessa. Pohdimme parhaillaan, mihin meidän pitäisi tulevaisuudessa keskittyä, miten osallistamme opiskelijoita toiminnan kehittämiseen ja miten mittaamme sen hyötyjä. Sen voin sanoa, että Nyytissä on tehty kaikkina vuosina hirveän hyvää työtä.”

 

Oikea vastaus hengailuillassa esitettyyn kysymykseen on tietenkin b) hippiäinen. Kaikki tietävät sen. Sen sijaan muut kysymykset ovat vaikeampia (“mitkä ovat ne viisi valtiota, joiden nimi on suomen kielen käskymuodossa?”). Jotkut saavat ne silti oikein. Voittajajoukkue palkitaan karkkipussilla.

Tietovisan jälkeen hengailuillan osallistujat sipsuttavat sukkasillaan hakemaan lisää mehua. Osa seisoskelee yksin seinustalla kertakäyttömuki kädessään, osa kumartuu palapelin ääreen. Paikalla olevat neljä vapaaehtoista ohjaajaa ruokkivat puheensorinaa. He vaikuttavat todella ihanilta ihmisiltä.

Pian tulee aika lähteä. Ajaudun samaan hissiin toisen osallistujan kanssa. Kumpikaan meistä ei sano sanaakaan matkan aikana.

Kun astun ulos keskelle Kamppia, tajuan, etten tunnistaisi yhtäkään osallistujaa myöhemmin. He vaikuttivat aivan tavallisilta, ehkä hiukan tavallista ujommilta ihmisiltä.

Silti joillekin heistä hengailuilta saattoi olla ainoa sosiaalinen tilanne viikkoihin.

Jäljellä on enää kaksi kysymystä.

Voiko sille asettaa hintaa?

Ja toisaalta:

Mitä kaikkea Nyyti voisi saada aikaan, jos entistä useampi tietäisi sen toiminnasta?

nyyti3

Jos voit henkisesti pahoin, apua on saatavilla Nyytin nettipalvelujen lisäksi seuraavista puhelinnumeroista: Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin, puh. 010 195 202 (ma-pe 09–06, la 15–06, su 15–22). Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön yhteinen hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus, puh. 046 710 1027 (ma-to klo 8–15, pe klo 8–14). Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelin, puh. 0203 91 920 (ma, ti ja to 9–14, ke 9–16 ja pe 10–15). YTHS:n mielenterveyspalveluihin saa yhteyttä soittamalla paikallisen toimipisteen ajanvaraukseen.

 

KUVITUKSET TIIA REIJONEN