AYY:ssa mietitään taas, mitä aaltolaisuus oikeastaan tarkoittaa. Aallon identiteettikriisistä voi lukea tästä artikkelista. Aino toteutti yhdessä AYY:n kanssa joulu–tammikuussa verkkokyselyn, jolla kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja toiveita aaltolaisuuden suhteen.

Kyselyyn vastasi 109 opiskelijaa, jotka jakautuivat kohtalaisen edustavasti eri alojen kesken: noin 15 prosenttia vastaajista opiskeli Aalto ARTSissa, 27 prosenttia Aalto BIZ:issä ja loput 58 tekniikan alojen korkeakouluissa. Kyselyyn pystyi osallistumaan myös englanniksi, ja englanninkielisiä vastauksia tuli muutama.

Aalto ihastuttaa ja vihastuttaa

Vastaajilta kysyttiin, kuinka aaltolaisiksi he kokivat itsensä asteikolla 1–10. Hajontaa oli paljon, mutta erityisesti korostuivat ääripäiden hyvin heikot ja hyvin vahvat aaltolaisuuden kokemukset. Tämä oli odotettavissa, koska vahva mielipide kannustaa vastaamaan kyselyyn. Yleisin vastaus oli 8, jonka valitsi 21 prosenttia vastaajista.

Moni uskoi aaltolaisuuden yhtenäistyvän, kun Aalto ARTS löytää tiensä Otaniemeen. Useampi kylteri puolestaan haikaili takaisin Töölöön, ja monen kauppatieteilijän Aalto-ihastusta verotti yhä AYY:n ja KY:n omaisuuskiista.

Aaltolaisuuden heikkoa kokemusta perusteltiin esimerkiksi näin:

”Kauppis on oma kuvionsa. Teekkareita emme tahtoisi olla, vähän liian eri meininki, ja taikkilaisia en ole KERTAAKAAN nähnyt yhdessäkään tapahtumassa tai missään bileissä.”

”Käytännön integraatio koulujen ei välillä ei ole nytkähtänyt eteenpäin. Eri kampukset, vaikeus lukea sisäkkäisiä kursseja yliopiston sisällä ja turha byrokratia esteinä myöskin.”

”Aaltolaisuus on enemmän kirosana, koska opetus on ala-arvoista.”

”Koko aaltolaisuus on käsitteenä itsessään enemmän tai vähemmän syntynyt aallon päättäjien ja AYY:n toimareiden hypetyksessä, kuin että se perustuisi lainkaan siihen, millaisia yliopiston opiskelijat itse yliopistossa oikeasti ovat. Koko käsite on keinotekoinen ja rakennettu lähinnä pr-tarkoitukseen.”

”As IDBM master students we’re always between the chairs. We haven’t been invited to take part in Aalto community events. There is no real connection to AYY or other associations.”

”Olen kuullut artsilaisista puhuttavan ’ihme hipstereinä’, jotka pian valloittavat Otaniemen. Lisäksi olen kuullut teekkareiden tehneen menneisyydessä ei niin kivoja jäyniä ja täsmäiskuja Arabian kampukselle.”

Aaltolaisuuden vahvaa kokemusta kuvailtiin esimerkiksi seuraavasti:

”Täällähän sitä ollaan, Aallossa. Aalto-henkeä nostattavat ennen kaikkea eri alojen opiskelijoita kokoavat kurssit, joilla ratkotaan oikean maailman ongelmia. Jokin tällainen, hyvin järjestetty, yhteinen pöhinäkurssi olisi jokaiselle tarpeen!”

”Opiskelu, juhlat ja vapaaehtoistyöskentely koulun projekteissa ovat kasvattaneet ’Aalto-identiteettiä’.”

”Olen ollut vahvasti mukana AYY:n toiminnassa jo vuosia ja tutustunut aaltolaisiin yli opintorajojen ja se on ollut aivan parasta! En voi (enkä halua) edes kuvitella miten rajoittunutta elämäni olisi ollut viime vuodet jos olisin pyörinyt vain muiden kyltereiden kanssa. Maailmankuva on laajentunut eksponentiaalisesti ja elämän arvot ja tavoitteet on muokkautuneet paljon monipuolisemmiksi mitä olisin koskaan osannut arvata.”

Paljon hyvääkin

Vaikka eri alojen integraatio oli monen mielestä heikoissa kantimissa, itse Aallossa nähtiin paljon hyvää.

Vastaajien mielestä Aallossa oli parasta esimerkiksi:

”Tekemisen meininki, se että uskalletaan toteuttaa hullujan asioita. Toisaalta myös yhteisöllisyys ja avoimuus, kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja erilaisia näkemyksiä arvostetaan.”

”Innovaatot on parasta 😀 ja pöhinä :D:D”

”Saakohan näin sanoa… Mielestäni aaltolaisuudessa on parasta se, että kuuluessani aalto-yhteisöön kuulun Suomen parhaimmistoon. Aaltolaiset ovat huippuja sekä koulutuksen suhteen että uusien ideoiden toteuttamisessa.”

”Minulle on tärkeää, että aalto olisi mahdollisimman tunnettu laadukkaana kouluna ja että työnantajat myös ulkomailla tietäisivät miten tasokas Aalto oikeasti on – opetuksen taso kauppiksella on usein aivan huippua verrattuna ’huippuina’ pidettyihin eurooppalaisiin kouluihin.”

”Feeling like a part of something good, a lively and active community, the activities, the people and the ideas.”

Eräs vastaaja moitti osuvasti sitä, ettei aaltolaisuuskyselyssä kysytty erikseen, mikä aaltolaisuudessa on huonointa.

”Aallon sisäisessä palautteessa muutenkin korostuu tämä ikävien asioiden maton alle lakaiseminen”, hän pohti.

Unelmien Aalto

Lopuksi kysely pyysi vastaajia visioimaan, mitä aaltolaisuuden pitäisi olla. Vastauksissa toistuivat samat yleismaailmalliset teemat: suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, visionäärisyys, aito yhteisöllisyys, kunnianhimo. Moni toivoi, että aaltolaisuus olisi enemmän tekemistä ja vähemmän mainoslakanoita tai korulauseita.

Tätä aaltolaisuuden pitäisi olla:
”Enemmän yhteistyötä eri opiskelijoiden välillä, mutta sellaista luontevaa, eikä mitään pakollisia ja teennäisiä Aallon aarteet -kursseja :D”

”I think AALTO shouldn’t be so sugary and overly positive. I think Aalto should get critical also.”

”Avointa halua tutustua ja oppia muiden tavoista, kulttuureista, yhdistyksistä, harrastuksista, opintoaloista ja maailmankatsomuksesta ilman taka-ajatusta päästä samalla opettamaan tai muuntamaan toisten tapoja omien tapojen mukaiseksi.”

”Suvaitsevuutta, arvostusta ja ymmärrystä muita/muiden alojen opiskelijoita kohtaan.”

”Haluaisin että aaltolaisuudessa yhdistyisivät teekkareiden herrasmieshenkisyys, kyltereiden ulospäinsuuntautuneisuus ja taikkilaisten luovuus. Olisi mahtavaa, että aaltolaisuudesta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulisivat suvaitsevaisuus elämää kohtaan ja inspiraation muutosvoima.”

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin AYY-huppari. Voittajalle on ilmoitettu!