KUN LOTTA NIEMINEN oli 23-vuotiaana vaihdossa New Yorkissa Rhode Island School of Designissa, opettaja otti hänet puhutteluun.
”Onko sinulla kaikki hyvin? Tarvitsisitko ehkä ammattiapua? Puhut aina töistäsi niin väheksyvästi ja vain tökit niitä edessäsi pöydällä”, amerikkalainen opettaja kummeksui lukukauden puolivälissä.
Siitä on nyt kolme vuotta, ja suomalaisille ominainen vähättelevä puhetyyli on tipotiessään Niemisen puheesta. Manhattanilla Lower East Sidella sijaitsevassa kahvilassa Nieminen, graafikko ja kuvittaja, esittelee töitään innokkaasti.
”Tässä on vedenalainen teema. Huivit tulevat ikään kuin kellumaan noissa kohdissa”, Nieminen kertoo ja näyttää iPhonensa ruudulta kuvia.
Hän on saanut viime yönä valmiiksi luonnokset Hermès-muotitalon näyteikkunoihin tulevista kuvituksista. Niemisen suunnittelemat näyteikkunat rakennetaan kuuluisan muotitalon myymälöihin USA:n itärannikolle, Bostonista Floridaan.
Nieminen tekee töitä graafisen alan unelma-asiakkaille: arvostetuille muotibrändeille, New York Timesille, Monoclelle ja esimerkiksi The National -bändille.
Kuvituksia 60 sekunnin animaatioon Toronton lentoasemalle, keittokirjan suunnittelua, muotimerkin visuaalisen ilmeen uudistamista, yksityisnäyttely Budapestissa. Monet suomalaiset suunnittelijat unelmoivat koko uransa projekteista, joita Lotta Nieminen tekee nyt, vasta 26-vuotiaana freelancerina New Yorkissa.
LOTTA NIEMINEN palasi vaihdosta Rhode Island School of Designista Suomeen vuonna 2008. Hänelle jäi kuitenkin palo vielä palata kaupunkiin.
Kun hän oli napannut taskuunsa kandin paperit Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun graafisen suunnittelun osastolta, hän työskenteli puolitoista vuotta Trendi-lehdessä.
”Olin mukana uudistamassa lehden visuaalista ilmettä. Kun uudistus oli ohi, meikkipurkit alkoivat vähitellen kyllästyttää. Koin, että olin vielä nuori ja maailma oli avoinna.”
Niemisen ura lähti nousukiitoon, kun hänet palkittiin Print Magazinen järjestämässä arvostetussa New Visual Artist -kilpailussa vuonna 2010. Hän rohkaistui lähettämään hakemuksia newyorkilaisiin suunnittelutoimistoihin ja sai harjoittelupaikan Pentagram-nimisestä putiikista.
Itsensä tyrkyttäminen ventovieraisiin huipputoimistoihin tuntui Niemisestä vieraalta.
”Hakiessani mietin, miten edes kehtaan lähettää niille ihmisille sähköpostia.”
Nieminen muutti New Yorkiin pysyvästi elokuussa 2010. Nyt hän on heittäytynyt täysipäiväiseksi freelanceriksi. Työtilauksia satelee.
LOTTA NIEMINEN elää New Yorkissa arkea, joka on kuin repäisty Sinkkuelämää-sarjan päähenkilön Carrien keinotodellisuudesta. Nieminen asuu valoisassa, kauniisti sisustetussa yksiössä. Päivisin hän työskentelee läheisissä kahviloissa tai kotona. Iltaisin ja viikonloppuisin hän tapaa kavereitaan drinkeillä, brunsseilla tai taidenäyttelyiden
avajaisissa.
Mutta siinä missä Carrie naputtelee kerran viikossa kolumnin ja tuijottelee loppuajan ikkunasta ulos tai humputtelee kaupungilla, Lotta Nieminen paiskii töitä tarvittaessa iltaisin tai pikkutunneille asti.
”Ajanpuute on tehnyt minusta valikoivan. Duunien pitää olla niin kivoja, että niiden takia voi välillä uhrata sosiaalisen elämänsä tai viikonlopun.”
Kuvittaja Lotta Nieminen tunnetaan maailmalla värikkäistä ja pikkutarkan yksityiskohtaisista töistä. Graafinen suunnittelija Lotta Nieminen sen sijaan panostaa riisuttuun ja yksinkertaiseen visuaalisuuteen, jossa jujut tulevat painomateriaaleista ja -tekniikoista.
”Toisin sanoen en graafisena suunnittelijana tilaisi itseltäni varmaan koskaan kuvituksia”, hän nauraa.
LOTTA NIEMINEN tulee taiteilijaperheestä – hän on taikkilainen jo kolmannessa sukupolvessa. Niemisen isä on musiikkialalla ja oli muun muassa pitkään Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja. Äiti on puolestaan kuvataiteilija.
Ammatillisen identiteettinsä Lotta Nieminen löysi kuitenkin vasta pienen kapinan jälkeen.
”Vielä yläasteella vannoin, että minusta tulee lääkäri tai asianajaja. Lukiossa se muuttui sitten elokuvaohjaajaksi. Silti fiilistelin elokuvissa aina eniten alkugrafiikoita ja lopputekstejä. Olisin tietysti voinut tajuta jo aiemmin, että niiden suunnittelu ei kuulu ohjaajan päätoimenkuvaan.”
Puolitoista vuotta New Yorkin kaduilla on tehnyt Niemisestä avoimen ja sopivasti ammattiylpeän. Tänä päivänä hän ei arkaile esitellä osaamistaan.
”Olen päässyt tekemään huikeita projekteja ja oppinut heittämään ylimääräisen nöyristelyn nurkkaan. New Yorkissa pitää olla itsevarma siitä mitä tekee.” Nieminen on rakentanut itselleen laajan kontaktiverkoston eikä pelkää ottaa yhteyttä tahoihin, joiden kanssa haluaisi tehdä töitä.
Twitterissä Niemistä seuraa noin 2000 ihmistä.
Melkein tekisi mieli kadehtia.
Niemisen asenne on kuitenkin niin hurmaava, että kateuden sijaan kannattaa ottaa opiksi.
”Täällä on turha lähteä kilpailemaan. Kaikilla suunnittelijoilla pitää olla jonkinasteinen ego, mutta pitäisi olla sekopäinen kuvitellakseen, että olisi jotenkin paras kuvittaja ikinä. New Yorkissa ratkaisevat tahdonvoima, kontaktit ja intohimo omaan tekemiseen.”
Julkaistu Ainossa keväällä 2012.