KUVITUS ROBERT LÖNNQVIST

Jarkko Leinonen on Aallon Head of Campus Development.
Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja.
Ilmi Salminen on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kampusvastaava.

VÄITE 1. ISTUTTE SAMAN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ ENSIMMÄISTÄ KERTAA.

Leinonen: ”Joo… Nyt en ihan varmaksi uskalla sanoa, onko näin. Kaksi meistä kolmesta on ollut varmasti saman pöydän ääressä tämän vuoden kuluessa. Todennäköisesti on ollut isompia tilaisuuksia, joissa ollaan oltu myös kolmistaan.”

Mäkelä: ”No kyllä ainakin tämän pöydän ääressä, koska sä [toimittaja] et ole ollut meidän kanssa aikaisemmin. Mutta on paljon isompia tilaisuuksia, missä ollaan oltu kolmistaan. Viimeksi taidettiin olla arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa.”

Salminen: ”Pitää paikkansa, ei olla oltu tällä porukalla saman pöydän ääressä.”

Mäkelä: ”Tarkennan vielä, että esimerkiksi tänä vuonna erilaisia palavereja, joissa olen ollut puhumassa Otaniemen kampuksesta, on ollut varmaan yli 50. Meillä on ollut esimerkiksi T3-alueen [Tapiola, Otaniemi, Keilaniemi] roundtable-toiminto, missä elinkeinoelämää on edustanut Matti Alahuhta ja tiedeyhteisöä Tuula Teeri. Mä olen pitänyt tärkeänä, että samalla pohjalla jatketaan ja otetaan myös ylioppilaskunta siihen foorumiin hyvällä tavalla mukaan.”

VÄITE 2. OTANIEMEN KAMPUKSEN KEHITTÄMINEN ON SEKAVA JA HÄHMÄINEN KOKONAISUUS, JOSTA KELLÄÄN EI OLE KOKONAISVALTAISTA KOPPIA.

Mäkelä: ”Ei pidä paikkaansa. Otaniemi on hieno, Alvar Aallon suunnittelema merenrantakampus, jossa on nyt hyvä kehitysvaihe käynnissä.”

Salminen: ”Kyllä ja ei. Hähmäinen siinä mielessä, että toimijoita on tosi monta ja kaikki haluavat vaikuttaa. Välillä voi olla hankala nähdä kokonaiskuvaa. Toisaalta näin isossa hankkeessa ei voikaan olla yhtä täydellistä mallia.”

Leinonen: ”Vastaan ei. Peesaan sekä Jukkaa että Ilmiä – hähmäinen mielikuva tulee ehkä siitä, että yliopistoyhteisössä ja isojen avausten ollessa kyseessä on intressitahoja tosi paljon.”

Mäkelä: ”Jos verrataan tätä vaikka Helsingin ja Espoon muihin isoihin kaavoitushankkeisiin, tämä on ehkä vähiten hähmäinen hanke. Mun mielestä se ei ole hähmäistä, että jotain asiaa käsitellään moniarvoisesti.”

VÄITE 3. KUN KAUPPIKSEN KANDIT JA TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULUN OPISKELIJAT
SIIRTYVÄT OTANIEMEEN 2015–2016, HEILLE ON RIITTÄVÄSTI TILAA JA ASUNTOJA.

Salminen: ”Jos ei tule isoa parannusta, ei välttämättä ole. Toivon, että yliopisto pystyy tarjoamaan riittävät opetustilat. Tällä hetkellä AYY:n asuntoihin jonottaa yli 1000 opiskelijaa. Kun Otaniemeen tulee 4000 opiskelijaa lisää vuosina 2015–2016, jonot tulevat olemaan vielä pidemmät. On tärkeää, että juuri nyt HOAS ja AYY saisivat tontteja uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseen.”

Leinonen: ”Vastaan kyllä ja ehkä, toivottavasti. Kyllä siihen, että opetukselle ja työnteolle on riittävät ja erittäin hyvin toimivat tilat. Asuminen on taas sekä mun huoli että yliopiston huoli. Meidän kaksi tärkeintä kärkihanketta on, että Servinniemen ja Otarannan kaavoitus menee nappiin ja Aalto Villagen kaavoitus etenee.”

Mäkelä: ”Kun metro rakentuu, Otaniemen kampuksen tilanne tulee olemaan opiskelija-asumisen kannalta parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki metron varrella olevat opiskelija-asunnot palvelevat sen jälkeen Otaniemeä. Aalto Villagen massoittelua pitäisi mun mielestä lisätä. Ei pyrkiä siihen, että nykyisellä kaavalla rakennetaan kämppiä mahdollisimman nopeasti, vaan siitä pitäisi miettiä pitkällä tähtäimellä erittäin hieno kansainvälisen asumisen kohde.”

VÄITE 4. OTANIEMI EI OLE ENÄÄ PYSTYYN KUOLLUT ALUE 2015–2016. KAMPUKSELLA ON KAHVILOITA, RAVINTOLOITA JA ELÄMÄÄ.

Leinonen: ”Visionäärisyys ja ankara arkirealismi käyvät nyt valtavaa kamppailua sisälläni… Sanon, että väite pitää paikkansa helmikuussa 2017. Aikatauluarvioni perustuu uuden Artsin rakennuksen valmistumiseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Tietysti jo ennen sitä asiat menevät parempaan suuntaan. Mutta en hämmästele, jos joku väittää tällä hetkellä, että Otaniemi on pystyyn kuollut.”

Mäkelä: ”Otaniemi on menettänyt elinvoimaisuuttaan siihen aikaan verrattuna, kun itse opiskelin siellä. Edelleenkin tosin näissä startupsaunoissa ja maanalaisissa tiloissa on hyvä meininki, mutta ne paikat eivät avaudu ulkopuolisille niin hyvin. Kun metro alkaa liikennöidä, Otaniemen keskusta ja ’sisäänkäynti’ rakentuvat uudella tavalla, ja ostovoima paranee. Muutkin palvelut kuin se nakkikioski saavat silloin jalansijaa.”

Salminen: ”Oma unelmakampukseni ei ole vielä toteutunut 2015–2016, eli väite ei valitettavasti pidä paikkansa. Mutta uskon, että monilla opiskelijavetoisilla pienen budjetin projekteilla, kuten pop up -kahviloilla tai taidenäyttelyillä, voi olla iso merkitys sille, miten ihmiset kokevat
Otaniemen alueen. Esimerkiksi ADD Cafe on otettu lämmöllä vastaan.”

Mäkelä: ”Olen ihan varma, että tällaiset pienet projektit syntyvät juuri opiskelijoiden toimesta. Vitsailen välillä, että kaupungin erityisosaamista on tehdä nuorisotiloja, joihin nuoret eivät tule. Jos kaupungin isät alkavat miettiä viihtyisiä tiloja Aalto-yhteisölle, siitä ei hyvää seuraa.”

VÄITE 5. TULIPALOKIIRE ERI KAMPUSHANKKEIDEN VALMISTELUSSA TULEE NÄKYMÄÄN LOPPUTULOKSESSA.

Mäkelä: ”Ei ole ainakaan vielä näkynyt.”

Salminen: ”Toivottavasti ei. Pitää olla tarkkana, että asiat valmistellaan huolella ja yhteisön näkemykset otetaan huomioon.”

Leinonen: ”Ihan relevantti kysymys. Toivoisin, että joidenkin hankkeiden valmisteluun olisi enemmän aikaa. Olen ollut pitkään huolissani Otakaari 1:sta [ent. TKK:n päärakennus], sillä päätös tehdä siitä kandikeskus tuli vasta silloin, kun peruskorjaus oli jo aika pitkällä. Yritetään
kuitenkin miettiä tiloja niin, ettei rakenneta jotain tilaa vain yhteen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi Otakaari 1:ssä suurinta osaa tiloista olisi tarkoitus käyttää kolmessa vuorossa – siellä tapahtuu eri asioita aamuisin, päivisin ja iltaisin. Se tuo joustoa.”

VÄITE 6. OPISKELIJOILLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA KAMPUKSEN KEHITYKSEEN.

Mäkelä: ”Kyllä. Kukaan muu ei saa edustaa opiskelijoiden ääntä kuin he itse. Opiskelijoiden pitää olla niillä foorumeilla mukana, missä näitä keskusteluja käydään.

Mitä ne foorumit ovat?

Mäkelä: ”Esimerkiksi kun nyt Aalto-yliopiston toimesta on tehty visiota kampuksen kehittämiseksi… sieltä ne suuntaviivat tulee. Ja ihan suorissa tapaamisissa. Itse olen kovasti kannustanut siihen ja yrittänyt olla käytettävissä. Varmasti aina on parannettavaa.”

Salminen: ”Kyllä ja ei. Päätöksiä tehdään tosi monella tasolla. Kaikissa valmistelevissa työryhmissä ei tällä hetkellä ole opiskelijoiden näkökulmaa huomioituna.”

Leinonen: ”Ymmärrän, jos joku sanoo, että opiskelijat ovat huonosti mukana. Vastaavalla painoarvolla voi sanoa, että meidän henkilökunta on yhtä huonosti mukana. Osallistumisen keinoissa ja mahdollisuuksissa on meillä vielä lisää tuumailemisen paikkaa.”

Mäkelä: ”Netin kautta voidaan kerätä mielipiteitä ja osallistua. Kyllä opiskelijat pääsevät paremmin vaikuttamaan kuin koskaan aikaisemmin.”

Salminen: ”Yliopiston on ollut vaikea välillä tavoittaa opiskelijoita.”

Leinonen: ”Kun yliopistossa on vakiintuneet tiedottamisen menetelmät ja kanavat, mun mielestä yksilölläkin on oma vastuunsa. Kysymys ehkä on, pitäisikö meidän yhteisönä käyttää Insidea tai sitten sitä… mikä… mikäs…”

Salminen: ”Into.”

Leinonen: ”… käyttää vähän tarmokkaammin ja enemmän.”

VÄITE 7. ESPOO, AALTO-YLIOPISTO JA AYY TEKEVÄT TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISTEN KAMPUSTAVOITTEIDEN
SAAVUTTAMISEKSI.

Mäkelä: ”Kyllä.”

Pyytäisin vielä täsmentämään, mitä nämä kampustavoitteet ovat, joista on yhteisesti sovittu.

Mäkelä: ”Meidän kohdalla olen tainnut ne jo moneen kertaan todeta. Halutaan päästötöntä liikennettä, päästötöntä liityntäliikennettä, elinvoimaa, palveluja, pöhinää.”

Salminen: ”Tavoitteet ovat ylätasolla tosi samat. Puhutaan liikenteestä, asumisesta ja palveluista. Hyvästä kampuksesta. Mutta musta tuntuu, että konkreettiset yhteiset askelmerkit tuntuvat välillä puuttuvan. Sellaisten olemassaolo voisi helpottaa yhteistyötä.”

Leinonen: ”Kyllä ja ei. Isot tavoitteet ovat kaikille yhteisiä, ja organisaatioiden ylätasolla ei ole ristiriitoja. Mutta konkretia ja tavoitteiden läpimeno kaikille tasoille koko organisaatiossa on kesken.”

Mitä tilanteen parantamiseksi tehdään?

Leinonen: ”Arjessa koko ajan tavataan ja näistä asioista keskustellaan. Haetaan yhdessä sellaisia kohtia, missä tuntuu
jonkinlaista hiertämistä olevan, ja niitä ratkaistaan.”

Mäkelä: ”Kaupungilla ja Aalto-yliopistolla on yhteiset sopimukset ja foorumit. Kaupunki haluaa tehdä myöskin ylioppilaskunnan kanssa suoraa, hyvää yhteistyötä. Halutaan tehdä yhteistyötä kaavoituksesta ja sen tavoitteiden asettamisesta lähtien. Kun Otaniemeä kehitetään ja kaavoitetaan, me ei tehdä sitä virkamiesten pöydän takana, vaan me halutaan käydä lähtökohdat läpi yhdessä tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja kaupungin välillä. Kaavoitusprosessit ovat tietenkin lailla säädeltyjä, niissä on samat valitusoikeudet kuin kaikilla on. Se tuo niihin oman käsittelyjärjestyksensä.”

VÄITE 8. OTANIEMESTÄ LÄHIALUEINEEN TULEE PIILAAKSON VEROINEN TIETEEN JA LIIKETOIMINNAN KESKUS.

Mäkelä: ”Ei. Se on jo sitä. Kampukseen saisi tulla vielä ripaus yliopistokaupunkia, tilaisuuksia, ihmisiä, kahviloita ja toreja.”

Salminen: ”En ole käynyt Piilaaksossa, mutta uskon, että Otaniemestä tulee ainutlaatuinen yliopistokeskus.”

Leinonen: ”Uskon, että Otaniemi tulee menemään ohi taiteen, designin ja muotoilun ansiosta. Otaniemen tilanne on nyt jo korkealla tasolla tekniikan ja talouden osalta, joten jäljellä oleva matka ei ole kauhean iso. 2020 ollaan jo siinä tilanteessa.”