V***** HUORAT


Teksti · words

FemAct on feministiryhmä, jonka taustalla vaikuttaa muun muassa joukko menestyneitä sisustusarkkitehteja. Aino tiedusteli FemActin aaltolaisvahvistuksilta, eikö ole kliseistä olla taikkilainen ja feministi.

aino_femact

KUVA Ilkka Saastamoinen

Julkifemakoita tunnetusti inhotaan. Silti perustitte feministiryhmän. Miksi teitte tämän itsellenne?

Jenni Herkama: Haluamme FemActin avulla näyttää, ettei kukaan tarvitse tiettyä akateemista tutkintoa puhuakseen tasa-arvosta tai mistään muustakaan.
Salla Kantokorpi: Olimme Ranskassa nyt vappuna ja vannoimme toisillemme ikuista rakkautta twerkkauksen, onnen kyyneleiden ja viininsekaisen allaskohtauksen päätteeksi. Samalla tuli taas todettua, että FemAct vastaa sekä henkilökohtaiseen tarpeeseemme vaalia vahvaa naisten välistä ystävyyttä että haluumme vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Naisille ei opeteta ryhmäystävyyttä samalla tavalla kuin miehille. Pojat pelaavat jengissä lätkää, kun taas tytöt juoksevat pitkää matkaa yksin metsässä.

Kuulostaa korkealentoiselta. Mitä ryhmä tekee käytännössä?

JH: Hengaamme yhdessä ja pidämme keskustelua yllä eri foorumeissa. Pari vuotta sitten järjestimme naistenpäivän tapahtuman, johon odotimme kahta katsojaa, mutta sinne tulikin valtavasti ihmisiä. No, olihan meillä puhujina kiinnostavia hahmoja kulttuuriministeristä kulttuurivaikuttajiin.
SK: Nyt haluamme tehdä invaasion koulumaailmaan seiskaluokalle. Toteutamme pilotin oppitunnista, jossa käsitellään kaverisuosion hierarkiaa Taru Kulmalaisen tyttöjen kaverisuosiota tutkivan väitöskirjan pohjalta. Haluamme herättää oppilaat huomaamaan koulun sisäiset valtarakenteet ja sen, että hierarkioihin voi vaikuttaa. Haluamme näyttää ettei ole välttämättä oma vika, jos tuntuu, että on “luuseri” eikä sovi rakenteiden verkkoon.

Eikö ole aika kliseistä olla taikkilainen ja feministi?

SK: Ei tila- ja kalustesuunnittelussa. Me oltiin vain niin vitun äijiä ja sirkkelöitiin menemään. Mutta meidän mielestä uusi feminismi on sitä, että nainen voi olla nainen tai kuka ikinä haluaa. Ei feministin tarvitse olla TaiKissakaan mies, jolla on tissit.

Mikä suomalaisessa tasa-arvossa nyt sitten mättää?

JH: Esimerkiksi juuri luimme, että kaikki Lahden kaupungin johtopaikat ovat miesten hallussa. Naisten ääni ei ole yhtä voimakas ja uskottava kuin miesten.
SK: Roolitus pätee myös niin, että vanhemmuudesta puhuttaessa miehen ääni ei ole yhtä uskottava. Sukupuolittuneisuus on hanurista.
JH: Vauvaoppaissa naiselle kerrotaan, miten lapsi kehittyy, ja miehiä kannustetaan tuomaan äideille hyvää ruokaa.

Saatteko vihapostia?

JH: Iäkkäät sedät saattavat tulla kuiskimaan huoraa tapahtumissa.
SK: Ja ne kommentoivat videoon, että me tiedetään, missä te huorat asutte.

Ainokin saa paljon palautetta, jossa meitä syytetään feministipropagandan levittämisestä.

JH: Mahtavaa! Kriitikoille voi vastata, että tulkaa itse tekemään lehteä.

Feminismi sanana on vähän niin kuin sote tai startup – vituttaa, kun sitä hoetaan. Miksi sanaa vihataan?

JH: Feminismi itsessään on pelottavaa, koska se muokkaa totuttua perhejärjestystä ja työelämäasetelmaa. Lisäksi se on sana, jota on tarkoituksellisesti käytetty väärin.
SK: Keskustelussa jankataan sitä, mitä feminismi-sana merkitsee kenellekin. Ketä kiinnostaa? Eikö voisi vain ajaa feminismin asiaa? Termeillä ei ole niin väliä, kunhan ajaa sukupuolten välistä tasa-arvoa tosissaan.

Mitä feminismillä sitten voidaan saavuttaa?

SK: Me haluamme maalata epärealistisia ja realistisia utopioita tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Naiset ei saa vain katsoa himassa Temptation Islandia, vaan meidän pitää tehdä asioita!
JH: Eikä saa pelätä sitä, että mokaa.
SK: Koska mokaa kuitenkin! Sori siitä! Tytöille ei opeteta mahdollisuutta epäonnistua, vaan meidät kasvatetaan perfektionisteiksi heti lapsesta. FemActissa olemme opetelleet sanomaan “sori siitä” ja yrittämään uudelleen.

Mitä feminististä olette tehneet tällä viikolla?

JH: Olen johtanut yritystä.
SK: Tapasin vanhat opiskelukaverit viime perjantaina. Mursimme yhdeksän mimmin voimin äitimyyttiä olemalla pilkkuun asti baarissa.

KUKA?

Salla Kantokorpi on sisustusarkkitehtiyrittäjä, joka aloitti TaiKissa 19-vuotiaana vuonna 2001 ja valmistui taiteen maisteriksi 2010.
Jenni Herkama on taiteen maisteri, joka opiskeli tilasuunnittelua TaiKissa 2003–2010. Hän on osakkaana helsinkiläisessä suunnittelutoimistossa.
FemAct on Naisasialiitto Unionin alainen työryhmä, jonka tavoite on muuttaa feminismi ääriliikkeestä kansanliikkeeksi. Toiminta sisältää tempauksia, kampanjoita ja tapahtumia. Ryhmä tunnetaan esimerkiksi vuonna 2014 julkaistusta f-sana-videosta, jossa 17 suomalaista julkkismiestä julistaa feminismin sanomaa.


Juttu on osa Ainon Selkä seinää vasten -juttusarjaa, jossa penätään vastauksia ajankohtaisilta henkilöiltä.