Älykkyyttä voi määritellä monin eri tavoin, mutta käsitellään sitä tässä siten, miten termi usein ymmärretään arkikielessä: kykynä oppia ja säilyttää sekä käyttää oppimaansa. Psykologiassa älykkyys jaetaan usein kahteen osaan, joista toisella viitataan kuvaillun kaltaiseen älykkyyteen ja toisella niin kutsuttuun viisauteen, joka kasvaa elämän myötä (niin sanottu elämäm koulu -efekti). Henkilöä, jolla on suuri määrä tietoa ja korkea yleissivistys, pidetään yleensä älykkäänä.

Aivokapasiteettia on kautta aikojen koetettu kasvattaa moninaisin keinoin. Tälläkin hetkellä kehitetään älykkyyttä lisääviä lääkkeitä ja pidetään älykkyysvalmennuksia. Tutkimuksista ja kokeiluista on paljon ristiriitaista tietoa ja tuloksia, mutta koko ajan tiedetään enemmän siitä, miten äly kehittyy.

On selvää, että geneettinen perimämme rajoittaa älykkyyden tasoa. Esimerkiksi kiistelty Mensan äo-testi antaa aika selkeän kuvan siitä, miten älykäs on, joskin vain testin mittaamalla älykkyyden osa-alueella. Testiin voi kuitenkin harjoitella. On havaittu, että melkein mitä tahansa voi oppia, kunhan satsaa tarpeeksi. Aivot muokkautuvat siihen, mihin niitä käytetään.

Eräs kuuluisimmista tutkimuskohteista älykkyyden kasvattamisen maailmassa on niin sanottu työmuisti eli lyhytkestoinen muisti. Muistin kehittämistä on tutkittu paljon ja erilaisia muistitekniikoita onkin harjoitettu jo pitkään uskomattomin tuloksin. Muisti ei kuitenkaan vaikuta älykkyyteen ainoastaan tiedon säilyttäjän roolissa, vaan muistilla on yhteys myös esimerkiksi ongelmanratkaisukykyyn.Tutkijat Michiganin yliopistosta ovat teettäneet koehenkilöillä tietokoneella tehtäviä muistiharjoituksia, joiden on todettu parantavan ongelmanratkaisukykyä. Tämä perustuu siihen, että muistiharjoitteet aktivoivat niitä aivoalueita, joita käytetään ajatteluun ja päättelyyn.

Tunnettu psykologian tohtori Carol Dweck on tullut tutkimuksissaan siihen tulokseen, että avain älyyn on ajattelutapa, ”mindset”. Hän jakaa ihmiset kahteen tyyppiin, joista toiset keskittyvät loputtomaan kehitykseen ja toiset jumittavat omassa älykkyyden tilassaan ja pelkäävät epäonnistumista. Dweckin tutkimusten mukaan valitsemme jommankumman ajattelumaailman jo lapsina. Hän uskoo, että oikea menestys vaatii mielentilan, jossa tavoitellaan unelmia, ollaan valmiita ottamaan riskejä, venyttämään itseään äärirajoille ja jossa epäonnistumisiin suhtaudutaan kehityksenä.

Älykkyyttä on siis mahdollista kasvattaa, mutta se vaatii työtä. Aivoja pitää käyttää viisaasti, ahkerasti ja pelkäämättä. Kesälläkään ei kannata antaa pääkopan päästä täysin hunningolle. Kirjoja kannattaa lukea, saippuaoopperoiden katselua rajoittaa ja kaljaa juoda kohtuudella.

KUVITUS Viivi Prokofjev

Lähteet:
Scientificamerican.com
Improving Fluid Intelligence with Training on Working Memory; Susanne M. Jaeggi, Martin Buschkuehl, John Jonides, ja Walter J. Perrig (pnas.org, 2008)
Tiede.fi
Psychologytoday.com
Mindset, The New Psychology of Success; Carol Dweck (Ballatine Books, 2007)