Julkaistu Ainossa keväällä 2012.

TAKSIKUSKI laulaa brittilistan viikon kärkikappaletta, Estellen kappaletta American boy. Hän on hyvällä tuulella ja miksei olisi, ollaan Dublinissa ja aurinko paistaa, ja sitä ei usein täällä tapahdu. Keskustan tuntumassa liikenne ensin matelee ja sitten pysähtyy. Ihmiset kävelevät reippaasti punaisia päin evässämpylöidensä kanssa. Äidit vilkuttavat pyjamahousuissa lapsilleen koulun rautaportilla, ennen kuin lapset pujahtavat viktoriaanisiin rakennuksiin sisälle.

Sitten liikenne nytkähtää liikkeelle ja pian olemmekin jo Grand Canal Docksin alueella. Se muuttui 1990-luvulla nuhjuisesta varasto- ja kalankäsittelyalueesta kiiltäväksi bisnespaikaksi, kun Irlanti nousi yhdestä Euroopan köyhimmistä maista maanosan rikkaimpien joukkoon. Mutta ne päivät ovat ohi, finanssikriisi teki niistä lopun.

Pukumiehet kulkevat kadulla ja puristavat pahvisia kahvimukeja. Täällä tehdään innovaatioita ja bisnestä, ja siihen tarvitaan kofeiinia. Täällä nimittäin porskuttavat maailman kuumimmat nettiyritykset, kuten Google, Facebook, PayPal ja Twitter. Syy yritysten keskittymiseen Dubliniin on selvä: alhainen yritysverotus. Alueella ovat kaupungin korkeimmat rakennukset Millennium Tower ja Montevetro. Jälkimmäinen on niistä korkein ja sen omistaa kukas muu kuin hakukonejätti Google. Sinne olen nyt menossa.

Google on nimittäin nyt se paikka, minne kaikki haluavat mennä. Viime vuoden lopulla suomalaiset insinööriopiskelijat äänestivät jälleen Googlen suosikkityönantajakseen Universum-tutkimuksessa. Nyt keväällä Uratien työnantajamielikuvatutkimuksessa selvisi Googlen olevan heti kakkossijalla, kun suomalaisten kaupallisen ja teknisen alan opiskelijoilta kysyttiin houkuttelevinta yritystä juuri nyt.

Googlessa kiinnostavat myös sen ympärillä vellovat tarinat. Puhutaan, että siellä työhuoneissa on riippumattoja ja joka viikko voi käyttää työaikaa jonkin oman projektin kehittelyyn. Ja että käytävillä on ilmaisia kola-automaatteja.

Myös uutiset Googlesta ruokkivat kuvaa erilaisesta työpaikasta. Maaliskuussa kerrottiin Googlen kehittämistä silmälaseista, joissa on internetyhteyden lisäksi myös kamera ja liikkeentunnistin- ja paikannusominaisuudet. Viime vuonna uutisissa taas kummasteltiin yrityksen kehittämää robottiautoa, joka ei tarvinnut kuljettajaa. Kerrotaan myös, että Googlella on Google X -niminen erittäin salainen tutkimuslaboratorio, jossa kehitetään uusia teknologioita.
Taksi ohittaa kanaalin, ja käännymme toimistotornien reunustamalle kadulle Barrow Streetille. Kuski pysäyttää. Ollaan perillä.

RAKENNUKSEN edessä on suuria värikkäitä kukkaruukkuja: sininen, punainen, keltainen ja vihreä. Tunnusvärit ovat ainoa asia, joka kertoo, minkä yrityksen edustalla olen. Muuten rakennus näyttää aivan tavalliselta. Kävelen sisään pyöröovista. Sisällä minut toivottaa iloisesti tervetulleeksi Googlen Frida Orre. Hän on kotoisin Ruotsista ja vastaa Googlen yhteyksistä pohjoismaisiin yliopistoihin.

Orre suuntasi lukion jälkeen korkeakouluun Kaliforniaan ja suoritti business bachelor-tutkinnon. Hänen ystävänsä oli Googlella töissä ja vinkkasi Orrelle paikasta.

Työssään hän matkustaa kuukausittain ympäri Eurooppaa workshopeissa. Nyt hän on ollut neljä vuotta töissä yrityksessä ja nykyisessä tehtävässä kaksi.

”Parin vuoden jälkeen täällä voi alkaa katsoa, mille puolelle haluaisi erikoistua. Kanssani aloittaneita ihmisiä on nyt markkinoinnissa, rahoituspuolella ja eri tuotetiimeissä”, hän kertoo.

Kipitän Orren perässä. Hänen valkoisista tennareistaan kuuluu vain hiljainen kumina, kun lähdemme kierrokselle Googleen. Kävelemme ohi ison seinän, jossa on pikkuruisina kuvina yrityksen Dublinin työntekijöiden naamat. Kasvokuvien yli kulkee yhtiön logo jättimäisenä. Kuva on iso Googlen perhepotretti.

Google tuli tunnetuksi hakukoneena, mutta käytämme päivittäin kymmeniä muitakin sen palveluita, kuten Google Maps -karttapalvelua tai Gmail-sähköpostia. Koska kaikki tietävät mikä Google on, unohtuu helposti, miten nuori yritys se on. Se näki päivänvalon Kaliforniassa vain 14 vuotta sitten. Yhdysvaltojen pääkonttori, Mountain View, tunnetaan paremmin nimellä Googleplex.

Melkoinen kompleksi on myös Euroopan pääkonttori. Se perustettiin Dubliniin vuonna 2003. Siellä on töissä ihmisiä pikkukaupungin asukasmäärän verran, reilu 2000 työntekijää, neljässä korkeassa rakennuksessa. Oikeastaan Google muodostaa alueelle oman kaupunginosan, koska moni työntekijöistä asuu aivan rakennuksien ympärillä olevissa uusissa kerrostaloissa. Ihmisistä on kiva pyöräillä ja kävellä töihin. Googlelaiset kutsuvat aluetta leikkisästi Google-ghetoksi.

Kuljemme läpi eri kerrosten avokonttoreiden, mutta kierroksella Google-maassa en näe kyllä yhtään riippumattoa. Mutta näen esimerkiksi hierovia nojatuoleja, keinuja käytävällä ja kokoushuoneen, jonka jokaisella sivulla on kolme päällekkäistä kerrosta penkkejä, joiden päällys on tekonurmea. Käyn myös yökerhomaisessa yhteistilassa, jossa on valkoisia nahkasohvia ja terassi, jolta näkee koko kaupungin aina Irlanninmerelle saakka.

Orre vilauttaa ahkerasti kulkukorttia ovilla, kun sahaamme hissillä. Eri kerroksissa on erilaisia sisustuksia. Yhden kerroksen teema on metsä. Sen väritys on vihreä, ja neuvotteluhuoneiden nimet, Sherwood, Taiga ja Borealis, kertovat teemasta.

Orre kertoo, että googlelaisille on tarjolla ilmaiseksi esimerkiksi kuntosali ja mindfulness- sekä meditaatio-tekniikoiden opetusta. Minulle näytetään yhteistila, jossa joku työntekijöistä joskus vetää joogatunnin toisille. Googlella on mahdollista tehdä muutakin kuin töitä yhdessä. Orre kertoo, että työntekijät voivat käyttää kerran vuodessa päivän jonkin vapaaehtoisprojektin parissa. Edellisellä kerralla Orre vietti päivän Irlannin rannikolla puhdistamassa rantaa hylkeille.

Meidän kanssamme samaan hissiin osuu kaksi tyttöä, jotka kinastelevat siitä, mihin kerrokseen mentäisiin kahville. Heillä on eri suosikkipaikat. Koko ajan ohitamme kahvitiloja, joissa on upottavia nojatuoleja ja erikoiskahveja taikovat laitteet, joista kuuluu tuon tuosta kirskunaa ja kohinaa, kun ihmiset tekevät niillä kupillisen itselleen. Kuulen, että jokainen uusi työntekijä saa opastusta laitteiden käyttöön. Työntekijöiden välillä on myös baristakilpailu vuosittain.

Jatkuvaan kahvin läsnäoloon on syykin. Huhun mukaan Googlen perustajien, Larry Pagen ja Sergyi Brinin, mielestä jokaisen pitää olla lähellä kahvipannua. Ajatukseen sisältyi myös se, että kahvihuoneessa ideoita on helpompi vaihtaa.
Ulkoisesti Google eroaa keskimääräisestä suomalaisesta toimistosta, jossa saa iloita uudesta kaasujousella varustetusta työtuolista tai perjantaipullasta. Mutta kyllä muissakin luovissa työpaikoissa on säkkituoleja, huone täynnä pelikonsoleita, hellyttävä toimistokoira ja joskus tempaistaan jonkin hyvän asian vuoksi.

Mutta miten itse työnteko, eroaako se? Mennään kysymään parilta Googlen suomalaiselta työntekijältä.

MARKKINOINTIA Aallossa opiskellut Tuukka Laurila, 24, oli Shanghain lentokentällä. Oli yö ja väsytti. Hän oli matkalla kotiin Suomeen oltuaan vaihdossa Tokiossa puoli vuotta.

Hän päätti vilkaista pikaisesti sähköpostit. Ihmetyksekseen hän huomasi saaneensa Googlelta Linked In -viestin. Hän epäili sen aitoutta. Kun hän Suomessa sai toistamiseen sähköpostin Googlen rekrytoijalta, hän vakuuttui, että kyllä, Google todella halusi hänet töihin. Laurila oli innoissaan. Yöstä Shanghain lentokentällä on nyt kaksi vuotta. Ja täällä hän nyt on, lounaalla Googlen Dublinin toimistossa kanssani.

Googlen ruokalassa on minun, Tuukka Laurilan ja Frida Orren lisäksi myös Aallon Mikkelin kampuksella opiskellut Kristiina Siljander, 27. Hän kertoo olleensa Google-tyttö jo silloin, kun muut vielä käyttivät Suomessa Altavista-hakukonetta. Lähtö Irlantiin tuli hänellekin yllätyksenä. Viime keväänä Siljanderin norjalainen Googlessa työskentelevä vaihtokaveri vinkkasi avoimesta paikasta. Siljander oli ajatellut valmistua ennen työelämään astumista, mutta päätti kuitenkin tarttua tilaisuuteen. Nyt hän on ollut yhdeksän kuukautta töissä Dublinissa, ja on ollut todella tyytyväinen päätökseensä.

Kristiina Siljander työskentelee yrityksessä asiakkuusstrategistina. Hän sekä suunnittelee että kehittää Googlemarkkinointia yrityksen suurimmille asiakkaille Suomessa.

Tuukka Laurila puolestaan auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä löytämään parempia mainosratkaisuja ja tekee puolet työajastaan töitä Googlen markkinoinnin parissa.

Molemmat heistä työskentelevät yrityksen online sales -puolella. Tämä osa Googlea tuo yritykseen suurimman osan sen liikevaihdosta.

Lappaan ruokalassa lautaselleni sushia ja sashimia. Orren lautasella on herkullisia tuoreita vadelmia. Lounas on kaikille ilmainen, kuten välipalatkin. Välipalat on merkitty väreillä. Vihreä kertoo siitä, että ruoka on terveellistä, punainen taas siitä, että tuotetta kannattaa käyttää vain herkutteluun. Oranssi kertoo ruuan olevan jotain siltä väliltä.

Lounaalle saapastelee yksi poika shortseissa. Googlen yhtenä teesinä, on että voit olla vakavasti otettava ilman pukua. Kaikkialla näkyykin rentoa pukeutumista, tennareita ja farkkuja. Huomaan, että olen ollut rakennuksessa jo pari tuntia, mutten ole nähnyt ketään yli nelikymppistä.

”Eniten olen ihastunut täällä ihmisiin. Ihmiset ovat tosi fiksuja. Kaikilla on paljon ideoita ja kokemusta eri aloilta ja ihan ihmeellisistä taustoista. Se on tosi inspiroivaa”, kertoo Siljander työkavereistaan. Googlella myös kilpaillaan, mutta yhdessä. Siljander sanoo, että ihmiset ovat todella kunnianhimoisia.

”Ei täällä pääse pitkälle, jos käyttää kyynärpäitä. Mutta täällä pitää osata tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka ovat kunnianhimoisia.”

Sekä Siljanderin, Orren että Laurilan mielestä myös yrityksen kulttuuri, jossa ideoiden jakamiseen kannustetaan, on upea juttu.

”Kun aloitin, ensimmäisiä asioita, joita minulle sanottiin oli, ettei ole väliä kuinka kauan olet ollut töissä tai missä asemassa olet, ideoita voi esittää koska tahansa”, Frida Orre sanoo.

Esimerkiksi insinööripuolella on mahdollista käyttää viikoittain 20 prosenttia työajasta omien ideoiden kehittelyyn. Myyntipuolella ei tätä mahdollisuutta ole, mutta isoja ja pieniä kehitysehdotuksia voi tehdä silti vapaasti. Voi vaikka ehdottaa, kuinka kokous voisi olla tehokkaampi tai kuinka jokin maailmanlaajuinen lanseeraus tulisi toteuttaa.