Matias Heino (1989) on viidennen vuoden vesi- ja ympäristötekniikan maisteriopiskelija. Työskentelee opintojen ohella Aallon vesi ja kehitys -tutkimusryhmässä, jossa tutkii luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä toimii pääassistenttina Vesi- ja ympäristötekniikka -kurssilla. Heinon ensimmäinen tieteellinen artikkeli globaalista metsäkadosta julkaistiin lokakuussa arvostetussa tiedelehti PlosONE:ssa.

Kuva: Veera Lipasti

Matias Heinoa ehdotettiin Aallon toivoksi näillä saatesanoilla: ”Matias on erittäin mukava, rento ja toiset poikkeuksellisen hyvin huomioon ottava tyyppi. Hän pääsee vielä elämässään pitkälle ja tulee muuttamaan maailmaa positiiviseen suuntaan.”

”Olin aika yllättynyt ja todella otettu”, Heino kertoo ensireaktiostaan uutiseen.

Hän kun ei ole ”menestyjä” stubbilais-cheekistisesti, vaikka myöntää, että on tehnyt enemmän tutkimuksen saralla jo nyt kuin useimmat opiskelijat koskaan.

Arvostettu tiedelehti PlosONE julkaisi lokakuussa Aallon vesi ja kehitys -tutkimusryhmän artikkelin globaalista metsäkadosta. Heino et al. totesi satelliiteista saadun datan perusteella, että koskematon metsä katoaa maailmasta huolestuttavalla tahdilla. Kymmenessä vuodessa metsää on kadonnut 2,5 prosenttia.

”Tutkimustyö kiinnostaa. Olen ollut aina utelias, joten siinä mielessä se sopii minulle hyvin”, Heino pohtii.

Heino on keskittynyt opinnoissaan globaaleihin ympäristöongelmiin. Sustainable Global Technologies -studiokurssin kautta hän lähtee keväällä Ugandaan työskentelemään Unicefin kanssa yhteiseen sanitaatioprojektiin.

Viime kevään Heino vietti Singaporessa vaihdossa. Vaikka tarkoitus oli mennä sinne opiskelemaan vesi- ja ympäristötekniikkaa, hän viihtyi parhaiten kirjallisuuden ja viestinnän luennoilla. Heino analysoi puoli vuotta Shakespearen sonetteja ja matkusti Singaporesta käsin ympäri Aasiaa. Hän ehti vaihtonsa aikana käydä Malesiassa, Myanmarissa, Thaimaassa, Kiinassa ja Japanissa.

”Kirjallisuuden ja viestinnän opinnot olivat todella erilaisia ja olin niistä ihan liekeissä. Ne olivat aika hyödyllisiä, sillä myös tutkimustyössä on todella tärkeää pystyä tuottamaan hyvää tekstiä”, Heino sanoo.

”Tieteellinen tutkimus menee vähän hukkaan jos kukaan ei siitä ikinä kuule tai sitä ei oteta mukaan päätöksentekoon. Tieteellisiä tuloksia on syytä viedä päättäjien tietoisuuteen voimakkaammin, sillä päätösten pitäisi perustua tieteeseen eikä intuitioon”, hän jatkaa.

Tutkijanuran lisäksi Heino voisi kuvitella olevansa tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä joko jossain järjestössä tai yrityksessä, joka keskittyy ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen. Kiinnostavinta olisi päästä ratkomaan ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ulkomaille.

”Haluan edesauttaa sitä, että maapallo säilyy hyvänä ja elinkelpoisena.”

MATIAS HEINO

• Järjestötoiminta
  Vesiturvaa kehitysmaissa edistävän Water Finns -järjestön jäsen.
• Koulumenestys
  Heino harrasti pitkään salibandya, ja koulu meni urheilun ehdoilla. Valmistui Pohjois-Haagan yhteiskoulusta salibandylinjalta ja piti kolme välivuotta. Heino tutki kandissaan kuivuuden vaikutuksia ruoantuotantoon ja sai siitä arvosanaksi 5.
• Perhe
  Isä on perinnöllisyystieteen yliopistonlehtori ja äiti informaatikko. Kaksi siskoa ja kaksi veljeä.
• Sosiaalinen media
  Ei ole kauhean aktiivinen. Facebook-kavereita on 350, Instagramissa seuraajia 11. Twitterissä hän seuraa vain yhtä ihmistä: ruotsalaista ympäristötutkija Johan Rockströmiä.

LUE MYÖS HEISTÄ:

GRMMXI mullistaa suomalaisen graafisen suunnittelun trollaamalla.
Anni Laurila vietti kesän NASA:n yliopistossa ja parantaa ihmisten elinoloja teknologian avulla.
Kenneth Blomqvist pelastaa maailman koodilla.
Heikki Koponen on SYL:n uusi puheenjohtaja ja varsin suoraselkäinen kaveri.
Katariina Helaniemen mielestä yritykset voivat olla maailmanparantajia.
Marianne Vikkula on Slushin varatoimitusjohtaja, joka haluaa muuttaa yhteiskuntaa teknologiaystävällisemmäksi.