AYY:llä sorruttiin keväällä strategiatyön sanahelinään: ylioppilaskunta kirjasi linjapaperiinsa, että ”ylioppilaskunnan tulee toimia ‘aaltolaisuuden rakentajana’” sekä tukea ”opiskelijan omista lähtökohdista syntyvää aaltolaisuutta” ja että ”yhdistysten ja yhteisöjen tiedostetaan rakentavan aaltolaisuutta omilla teoillaan”.
Kun AYY:n hallitus alkoi suunnitella käytän- nön toimenpiteitä, tavoitteet tuntuivat abstrakteilta. Ei tiedetty, mitä tarkalleen ottaen pitäisi rakentaa, tukea ja tiedostaa.
”Aaltolaisuus” pitää määritellä jo siksi, että termi sanelee käytännön toimintaa. AYY:n yhdistyksille myöntämän rahoituksen suuruuteen vaikuttaa se, täyttääkö yhdistys ”aaltolaisuuden rakentamisen” määritelmän.
AYY:n pääsihteerillä Niko Fermillä on nyt hankkeena selvittää, mikä on aaltolaisuuden ydin 15 000 opiskelijan joukolle.
”Emme tietenkään ikinä saa yhtä oikeaa vastausta sille, mitä aaltolaisuus on”, Ferm myöntää.
”Uskon kuitenkin, että saamme muotoiltua määritelmän sille, mitä aaltolaisuus tarkoittaa AYY:lle. Kun ylioppilaskunta tukee isoja projekteja, joiden tarkoitus on edistää aal- tolaisuutta, onhan meillä oltava yhtenäinen käsitys siitä, mitä termillä tarkoitetaan.”
Aaltolaisuuden kokemuksen vahvistaminen on myös yliopiston agendalla. Keväällä järjestetään esimerkiksi poikkitieteellinen Game Changers -kurssi, jonka tarkoitus on saada opiskelijat ”innostumaan Aallosta” ja ”tuntemaan itsensä aaltolaisiksi”. On vaikea kuvitella muihin suomalaisiin yliopistoihin kursseja, joiden tavoite olisi saada opiskelija innostumaan Joensuun yliopistosta tai tuntemaan itsensä HY:läiseksi.
Ferm haluaa kuulla opiskelijoiden, yliopiston ja Aalto-yliopiston sidosryhmien mielipiteitä aaltolaisuudesta. Ensiaskel on Ainon ja AYY:n aaltolaisuuskysely, johon voi nyt vastata täällä.
Aino toteutti vastaavan nettikyselyn loppuvuonna 2013. Siinä vastaajien piti arvioida asteikolla 1–10, kuinka vahvasti he mielsivät itsensä aaltolaisiksi. Vajaan 400 vastaajan joukossa korostuivat Aalto-intoilijat ja -vastustajat, mutta keskiarvo oli teekkareilla 5,8, artsilaisilla 5,0 ja kyltereillä 4,8. Heikkoon aaltolaisuuden kokemukseen oli osasyynä muun muassa surullisen kuuluisa omaisuuskiista.
Ferm arvelee, että uudesta kyselystä saadaan myönteisempiä arvioita.
”Veikkaan, että kylterit tuntevat nyt itsensä aaltolaisem- miksi, kun kandit ovat muuttaneet Otaniemeen ja kun KY:kin on nykyään Aalto University Business Students. Odotan innolla, minkälaisia vaikutuksia Arabian opiskelijoiden muutolla Otaniemeen on aaltolaisuuden kokemukseen.”
Fermille aaltolaisuus on ratkaisukeskeisyyttä, kunnianhimoa, energisyyttä ja inspiraatiota.
”Monelle tämä on tietenkin juuri se määritelmä, joka ärsyttää eniten.”
Pääsihteeri korostaa, että näkemyksiä aaltolaisuudesta kaivataan muualtakin kuin Aalto-aktiiveilta.
”AYY-kuplan ulkopuolelta voi tulla aika eri näkemyksiä siitä, mitä aaltolaisuus on tai mitä sen pitäisi olla.”
