Kolumni: Ne vievät meidän työt


Teksti · words

Ammatteja katoaa, mutta onneksi niitä keksitään myös uusia, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

saloniemiiso

Kirjoittaja on yleispoliittinen asiantuntija, jolta ei mielipiteet lopu.

 

Vuosikymmeniä sitten puhelunvälittäjät olivat Suomessa iso ammattikunta. Aikansa huipputeknologiaa käyttäneet naiset varmistivat, että tiedon valtatie kulki jokaiseen kylään.

Enää vuosikymmeniin puhelunvälittäjiä ei ole näkynyt muualla kuin iltapäivätelkkarin suomileffoissa. Ammattikunta kävi tarpeettomaksi automaation myötä. Samoin kävi vossikkakuskeille, jäänleikkaajille ja kaasulyhdynsytyttäjille.

Älkää luulkokaan että se siihen jäisi. Uuden teknologian kehittäminen tuo muutospainetta myös korkeasti koulutetuille aloille.

Nykyään tietokoneohjelmat hoitavat suurimman osan osakekaupasta, koska ne ovat siinä ihmistä parempia ja nopeampia. Pörssimeklari on 20 vuoden päästä yhtä eksoottinen ilmestys kuin puhelunvälittäjä nyt. Sama koskee insinöörien duuneja, yhtä liipaisimella nekin ovat. Ammatit, joita aiemmin pidettiin täysin mahdottomana koneistaa, on nyt rutiininomaisesti automatisoitu.

Myös printtimedia on pitkään kärvistellyt murheellisten levikkilukujen kanssa. Tätäkään lehteä ei varmasti enää kymmenen vuoden päästä ole, saati minulla siinä kolumnia tai toimituksella tiloja Otakaarella.

 

Mutta ei se haittaa. Vaikka kokonaisia ammatteja häviää maan päältä, uusia tulee tilalle. Vaikka tietokoneet hoitavatkin pörssikaupan, korkeasti koulutetut kauppatieteilijät keksivät varmasti uutta tekemistä. Sama koskee kaikkia muitakin.

On täysin kestämätöntä ajatella, että tietokoneella korvattu pörssimeklari olisi lopputyöelämänsä työttömänä. Juuri tällainen ajatusmalli kuitenkin työn murrokseen usein liittyy. Että robottihitsaajalla korvattu autonasentaja on menettänyt työnsä, kun robotti tekee työt. Työmarkkinat eivät ole kuitenkaan nollasummapeliä vaan dynaaminen systeemi.

Tätä taustaa vasten nyt käyty keskustelu koulutusmääristä on vain ja ainoastaan hölmöä. Työmarkkinoihin liittyy monia ongelmia ja vääryyksiä, mutta en pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa maan väestö olisi liian koulutettua. Ammattiliitoille tilanne on tietysti hankala, sillä jäsenten ja valtakunnan etu ei aina käy käsi kädessä.

Kyllä työtä maailmassa riittää, ja tilastollisesti korkea koulutus on paras suoja oikeastaan kaikkea kuviteltavissa olevaa vastaan. Joten kouluttakaa ja kouluttautukaa. Vaikka akateemisesti koulutettujen työttömyys muuttuu suhdanteiden mukaan siinä missä muidenkin, koulutus on silti paras suoja sitä vastaan.

Eihän korkeakouluissa opeteta ihmisille tiettyä ammattia vaan annetaan työkalut maailman muuttamiseksi. Ammatteja jokainen ehtii varmasti hankkia useita työuransa aikana.