EILEN
Jos haluaa ymmärtää tulevaisuutta, pitää ensin katsoa menneeseen. Luokaamme siis aluksi katsaus länsimetron dramaattiseen historiaan:
Metron laajentamisesta länteen on puhuttu siitä lähtien, kun nykyinen metrolinja valmistui 1980-luvun alkupuolella. Näistä puheista siirryttiin tekoihin aloittamalla rakennussuunnittelu vuonna 2009, eli suurin piirtein samaan aikaan kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalan piti alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua. Tavoitteena oli, että uusi automaattimetro aloittaisi loppuvuodesta 2013. Kuten hyvin tiedetään, molemmat suurhankkeet ovat yhä kesken.
Ensimmäinen todellinen haaste länsimetron kanssa koettiin ennen kuin rakentamista voitiin edes aloittaa. Metron kaavasta tehdyt valitukset lykkäsivät rakentamisen aloitusta, joten metroa rakentamaan perustettu Länsimetro Oy arvioi kesäkuussa 2009, että metro valmistuu vasta syksyllä 2014. Lopulta rakennustyöt päästiin aloittamaan marraskuussa 2009. Metrolinjan louhinta puolestaan alkoi torstaina 28.1.2010 kello 12.30 Ruoholahdesta ja valmistui reilun neljän vuoden jälkeen torstaina 27.2.2014. Tällä välin tulevan metrolinjan varrella Otaniemessä ehdittiin tottua kolmeen päivittäiseen räjähdykseen aina aamulla, päivällä ja illalla. Jokainen paukku pidensi metrotunnelia kahdeksalla metrillä.
Ensimmäiset merkit siitä, että metron rakennustyöt eivät ole aikataulussa, olivat havaittavissa loppuvuodesta 2015.
Puolen vuoden rakennustöiden jälkeen toukokuussa 2010 ilmoitettiin, että metron valmistuminen viivästyisi vuoden 2015 loppuun kaavavalitusten takia. Tästä aikataulusta pidettiin kiinni aina alkuvuoteen 2014 saakka, kunnes metron ilmoitettiin viivästyvän syksyyn 2016. Heti ilmoitusta seuranneena päivänä metron automatisoinnista vastaavan Siemensin liiketoimintajohtaja Juha Lehtonen kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että aikataulu on kunnianhimoinen.
Tämä haastattelu enteili tulevaa. Tilaaja ja toimittajat eivät uskoneet samaan aikatauluun, josta saattoi jo tuolloin vuonna 2014 nähdä rivien välistä, että sen taustalla oli Espoon bussien liikennöintisopimusten uusiminen 15.8.2016 (HSL joukkoliikennejohtaja Tero Anttila, HS 11.2.2014). Metron automatisoinnin kustannuksia ja aikataulua koskevat riidat nousivat otsikoihin loppuvuodesta 2014, kun automatisointia ensin lykättiin alkuvuoteen 2017 (HS 6.11.2014) ja kun kuukautta myöhemmin päätettiin lopulta kokonaan perua koko automatisointi (HS 16.12.2014). Vuoden 2014 lopussa Länsimetro Oy kuitenkin tähdensi, että tämä kiista ei tulisi vaikuttamaan metron valmistumiseen. Metrorata olisi valmiina tammikuussa 2016, ja metro avattaisiin liikenteelle elokuussa 2016.
Ensimmäiset merkit siitä, että metron rakennustyöt eivät ole aikataulussa, olivat havaittavissa loppuvuodesta 2015. Vielä saman vuoden kesällä kerrottiin, että metron kiskojen asentaminen etenee hyvin ja että ne ovat valmiita syksyllä. Todellisuudessa viimeiset kiskot asennettiin vasta joulukuussa 2015. Tämän ei kuitenkaan annettu häiritä maanantaina 7.3.2016 alkanutta mainoskampanjaa terästettynä sloganeilla: ”Seitsemän vuoden urakka valmistuu elokuussa – metrolla Espooseen 15.8.” sekä “Loikkaa kyytiin elokuussa”.
Perjantaina 10.6.2016 tulevan länsimetron mainoskampanja oli täydessä vauhdissa ja mediassa oli juuri esitelty Espoon uudet liityntäbussilinjat, kun täysin yllättäen länsimetron valmistuminen lykkääntyi tuntemattoman aikamääreen verran:
”Länsimetron hallitus sai tänään 10.6. tiedon, että länsimetron liikennettä ei voida käynnistää 15.8.2016. Matkustajaturvallisuuteen liittyvien taloteknisten järjestelmien testausten viivästyminen lykkää metroliikenteen aloitusta”, lansimetro.fi uutisoi.
Tiedotteessa puhuttiin siitä, kuinka metron turvajärjestelmien testausta ei ollut vielä päästy aloittamaan. Tieto tuli täysin yllätyksenä myös Espoon kaupunginhallitukselle, ja kun media yritti ottaa selvää siitä, miksi näin pääsi käymään, Länsimetro Oy:n hallitus kieltäytyi julkaisemasta kokouspöytäkirjojaan (8.7.2016, SK 27/2016). Pian ilmeni, ettei kyse ollut turvajärjestelmien testien viivästymisestä, kuten tiedotteessa todettiin. Syy ei ollut edes järjestelmien yhteensovittamisen viiveestä, jonka Länsimetro Oy aiemmin nimennyt syntipukiksi, vaan oikeasti metrolinja ei vielä yksinkertaisesti ollut valmis vielä heinäkuun lopussa (29.7.-16, SK 30/2016). Viimeisimmän tiedon mukaan metro on valmis koeliikennettä varten tammikuussa 2017.
TÄNÄÄN
Ainon avustaja Lari Koponen kiersi 26–27.7. jokaisella uudella metroasemalla tutkimassa, missä vaiheessa rakennustyöt ovat. Näin kierros eteni:
Lauttasaari. Aloitan retken suunnistamalla kohti Lauttasaaren metroasemaa. Opaste metrolle ohjasi ennen kohti Ruoholahtea, mutta nyt se on siirretty osoittamaan kohti Lauttasaaren keskustaa. Päätän noudattaa opastetta. Matkalla ensimmäiselle uudelle metroasemalle kohtaan entisen metrotunnelityömaan, joka on sulavasti kokenut viher-, vai pitäisikö sanoa sinipesun. Työmaa-aita on maalattu siniseksi, ja YIT rakentaa paikalle kerrostaloa. Hieman myöhemmin löydän toisen työmaa-aidan takaa piilosta metroaseman itäisen sisäänkäynnin, jota ympäröivät rakennustähteet ja -materiaalit. Ainoastaan työmaa-aidan teksti paljastaa, että olen tullut metroasemalle. Mitään maanpäällistä merkkiä siitä, että kyseessä on metroasema, ei ole vielä rakennettu. Talon kulmaan rakennetusta asemasta voisi hyvin kävellä ohi huomaamatta sitä.
Toisin kuin Lauttasaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti, läntinen sisäänkäynti on oma rakennuksensa. Rakennusta ympäröivät vielä rakennustelineet, kaivinkone ja työmiehet. Metroaseman työmaakyltistä näkee selvästi, miten sen alaosan teksti ”Työ valmistuu 2015” on muutettu mustalla tussilla muotoon ”-6”.
Koivusaari. Lauttasaaren länsipäässä sijaitseva Koivusaaren metroasema sen sijaan näyttää ulkoisesti valmiilta. Aseman vieressä on kuitenkin tyhjäkäynnillä iso trukki, joka on juuri tuonut paikalle kolme isokokoista metalliesinettä. Tajuan samassa, että kyseessä ovat surullisen kuuluisat puuttuvat savunpoistoluukut, jotka Helsingin Sanomat mainitsi kesäkuussa yhdeksi syyksi projektin viivästymiseen (HS 17.6.–16). Nyt luukkuja ollaan vihdoin viemässä alas asennettavaksi.
Lopulta löydän kaksi aseman sisäänkäyntiä, joista toiselle vievät portaat johtavat vielä yläpäästään ei-mihinkään, eikä sitä toistakaan voi valmiiksi kuvailla: täysinäisiä eristepaketteja ja rakennustelineet vanerilattian päällä.
Keilaniemi. Keilaniemessä uusi metroasemarakennus näyttää ulkoisesti valmiilta, mutta kaikki metroasemalle kuuluva sisäkalustus näyttää puuttuvan. Ihmettelen tosin, miten asemalle on tarkoitus päästä esimerkiksi Otsolahden suunnasta, kun Kehä I -työmaa on poistanut alikulkutunnelin, joka aiemmin sijaitsi aseman kohdalla.
Aalto-yliopisto. Lehtitietojen mukaan Aallon metroasema valmistui uusista asemista ensimmäisenä, joten odotan näkeväni Otaniemessä ensimmäisen valmiin metroaseman. En joudu pettymään, jos ei lasketa sitä, että aseman toisen uloskäynnin kaikki ovet johtavat suoraan Väreen työmaakuoppaan. Kyseessä on siis valmis asema, jolle ei voi päästä sisään. Mitähän seuraavaksi?
Matkalla Tapiolaan luen kyltistä metrotunnelin suulta, että Otaniemen metroaseman huoltotunnelin liikenne on ollut kokonaan poikki 23.5.–12.6. Itse huoltotunnelin ammottava suuaukko odottaa kutsuvasti rampin päädyssä, ilman ovia tai edes ovenkarmeja. En kuitenkaan kehtaa mennä sisään ilman lupaa ja tyydyn havainnoimaan tunnelia pihan puolelta.
Tapiola. Tapiolassa, noin 500 metriä kotioveltani, en aluksi meinaa löytää koko asemaa, ja joudun toisen kerran matkan aikana turvautumaan länsimetron asemakarttaan. Lopulta löydän kaksi aseman sisäänkäyntiä, joista toiselle vievät portaat johtavat vielä yläpäästään ei-mihinkään, eikä sitä toistakaan voi valmiiksi kuvailla: täysinäisiä eristepaketteja ja rakennustelineet vanerilattian päällä. Tapiolan värimaailmaan oranssia paremmin sopiva harmaa M-kirjain on ironisesti teipattu peittoon oranssilla teipillä.
Epäusko täyttää mielen: Hommahan on aivan vaiheessa. Ei täällä ole mitään metroasemaa.
Urheilupuisto. Joutsenpuiston katutyömaa, valmista joulukuussa 2016. Korjaan – Urheilupuiston metroasematyömaa, valmista tammikuussa 2017! Löydän Urheilupuiston metroaseman keskeltä suurta tietyömaata, joka estää lähestymästä asemaa mistään suunnasta. Joudun siis tyytymään kaukaa tehtyihin havaintoihin, joiden mukaan asemarakennuksen kattoa ympäröivät vielä tilapäiset työmaakaiteet ja asemarakennuksen pihaa ei ole vielä valettu.
Niittykumpu. Mene Matinkylään, mene suoraan Matinkylään kulkematta Niittykummun kautta. Huolimatta siitä, että olen selvittänyt kaikkien asemien sisäänkäyntien sijainnit etukäteen, onnistun kävelemään ohi Niittykummun metroasemasta alle 20 metrin päästä sen pääsisäänkäynnistä. Kierrän ylimääräisen sakkokierroksen asemaa ympäröivien työmaiden ympäri, kunnes viimein hahmotan, missä sisäänkäynti sijaitsee. Kävelen asemalle ajoradan vartta, koska sinne ei johda jalkakäytävää, ja yritän näyttää siltä, että minulla on lupa kävellä juuri tästä kohtaa. Kohtaan miehiä metronoransseissa huomioliiveissä katselemassa piirustuksia. He eivät kiinnitä huomiotaan minuun, joten jatkan matkaani kohti sisäänkäyntiä.
Epäusko täyttää mielen: Hommahan on aivan vaiheessa. Ei täällä ole mitään metroasemaa.
Matinkylä. Lopuksi käyn vielä tarkistamassa, miltä Matinkylän metroasema näyttää. Koska se sijaitsee Ison Omenan kauppakeskuksen uudessa osassa, joka valmistuu elokuussa, en kuitenkaan pysty tekemään siitä suoria havaintoja. Saa nähdä, voiko niitä tehdä vielä tammikuussakaan.
KUVAT Lari Koponen
