Lopeta fiilistely. ”Jos brändäämisen näkee ärsyttävänä pinnan kiillottamisena, ei tiedä, mitä se on. Brändääminen ei ole kivaa luovaa puuhastelua, jossa mietitään yhdessä, mikä eläin tai musiikkityyli meidän yhteisö olisi. Brändäämistä kuvaavampi termi voisi olla identiteetin analyyttinen rakentaminen. Yleisimpiä virheitä on se, ettei brändityö perustu faktoihin. Ei voida vain mutuilla, että tätä meiltä varmaan halutaan ja tällaisia meidän asiakkaat ovat, vaan täytyy hankkia aitoa dataa. Loppujen lopuksi homma on aika raakaa peliä ja numerotyötä. Koskaan ei pidä brändätä vain brändäämisen ilosta, vaan sillä pitää tavoitella jotakin, vaikkapa uusia jäseniä tai lisää rahaa. Brändi ei saa olla irrallinen, päälle liimattu asia tai upea kirjanen, joka sitten jää käyttämättä. Brändi on ydinajatus, joka ohjaa koko toimintaa.”

Määrittele arvot. ”Ajatteli yritys tai yhteisö omaa brändiään aktiivisesti tai ei, sillä on kuitenkin luonnostaan olemassa sellainen. Ennemmin kannattaa siis tietoisesti miettiä, miksi yhteisö on olemassa ja mitä se haluaa saavuttaa. Brändin ytimessä on se, että tiedostetaan toiminnan arvot. Niiden ei tarvitse olla maailmaa syleileviä – se menee helposti lässyttämiseksi. Kaikki firmat varmaan kannattavat tasa-arvoa ja ekologisia valintoja, mutta se ei tarkoita mitään. Jos sinulla on ravintola, sen arvo voi olla, että perhana meillä on Punavuoren parasta pizzaa! Jos yritys tai yhteisö ei pysty perustelemaan olemassaoloaan itselleen, miksi se ylipäätään on olemassa? Maailma pärjäisi ilmankin.”

Älä miellytä kaikkia. ”Brändäämiseen pätee yleinen viisaus siitä, että jos yrittää olla kaikkea kaikille, ei ole mitään kenellekään. Siksi yhteisön tulee miettiä, mikä erottaa heidät muista. Jos järjestät vaikka bileitä, mene julisteseinän eteen katsomaan, millaisia julisteita on jo olemassa, ja tee erilainen. Jotkut brändit jopa suututtavat monia. Silti brändi voi olla erinomainen, jos se on juuri sitä, mistä kohdeyleisö pitää.”

Luota ammattilaisiin. ”Jos jotain olen brändäämisestä oppinut, niin sen, että graafikolle kannattaa maksaa. Monesti on kauhea ylpeyden aihe, että tehdään itse. Hyvä jälki kuitenkin vie rahaa. Toisin kuin usein ajatellaan, brändisuunnittelija ei ole sama asia kuin viestinnän tekijä. Brändääjä etsii toiminnan tausta-ajatuksen, joka annetaan arkisen työn ohjenuoraksi graafikoille ja viestinnän ammattilaisille. Remontoidessakaan ei voi vain sanoa työmiehille, että tehkää hieno keittiö. Tarvitaan ensin suunnitelma minkälaisen lopputuloksen haluaa.”

Yliarvioi työmäärä. ”Kun brändin ydinajatus on suunniteltu, käytännön työ vasta alkaa. Vie todella kauan oikeasti vaihtaa vaikkapa uusi logo jokaiselle nettisivulle ja kaikkeen muuhun materiaaliin. Usein myös kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin mihin varauduttiin.”

Perehdytä jokainen. ”Brändin pitää näkyä muuallakin kuin somepäivityksissä. Brändistä täytyy tulla kaikkeen toimintaan melko orjallinen ohjenuora, jonka kaikki työntekijät ymmärtävät ja myös noudattavat. Jos tehdään mahtavat brändilinjaukset, mutta ei noudateta niitä, kaikki työ on mennyt hukkaan, ja brändi jää irralliseksi. Kun päätetään, että kuvat käsitellään tietyllä tavalla, silloin ne myös käsitellään. Toiminnasta katoaa järkevyys, jos kaikki tekevät, mitä sattuu. Jos yhteisön tärkeä tavoite on vaikuttaa vaikkapa ammattilaisyhdistykseltä ja edustaa hyvää kuvaa firmoille, ei välttämättä kannata järjestää kreisibailausbileitä. Brändin pitää olla vahva ja ulottua koko toimintaan.”

Kuvassa Ainon brändäystuutori Henrik Lähdesniemi.

Juttu on julkaistu Tukiope-palstalla, jossa eri alojen opiskelijat tutoroivat noviiseja.