Pääkirjoitus: Uusi unelma-alasi on täällä


Teksti · words

Kuva: Dora Dalila

Kirjoitin tähän lehteen jutun suomalaisesta koulutus­ viennistä. Haastattelu haastattelulta hahmotin epä­ määräistä alaa huonommin. Haastattelu haastattelulta olin vakuuttuneempi siitä, että tässä on ala, jota pelas­ tamaan tarvitaan tuoretta aivokudosta, sekä vasem­ man­ että oikeanpuoleista. Ja ei, en puhu nyt poliittisin termein. Koulutusvientiä voi tehdä niin monenlaisista lähtökohdista, että sekä Post­menestyjä­jutussamme (alkaen sivulla 18) mainitut likaiset […]

Kirjoitin tähän lehteen jutun suomalaisesta koulutus­ viennistä. Haastattelu haastattelulta hahmotin epä­ määräistä alaa huonommin. Haastattelu haastattelulta olin vakuuttuneempi siitä, että tässä on ala, jota pelas­ tamaan tarvitaan tuoretta aivokudosta, sekä vasem­ man­ että oikeanpuoleista. Ja ei, en puhu nyt poliittisin termein. Koulutusvientiä voi tehdä niin monenlaisista lähtökohdista, että sekä Post­menestyjä­jutussamme (alkaen sivulla 18) mainitut likaiset takkutukkahipit että rahanhimoiset uraohjukset voivat hyppelehtiä aamulla töihin roihuava palo rinnassaan.

Koulutusvienti on Sipilän hallituksen kärki­ hankkeita, jolla on tarkoitus tilkitä vientiä ja korkea­ koulujen rahoitusta. Sen pitäisi ohjata ulkomaista aivo­ vuotoa Suomeen ja siinä sivussa parantaa opetusta Suomessa. Kivoja pikku tavoitteita, jotka eivät toteudu, jos 1950­luvun Matit ja Liisat koettavat hoitaa hommaa kotiin keskenään.

Uuden ajan ala tarvitsee uuden ajan osaamista. Esimerkiksi aaltolaisia.

Tuoreisiin aivoihin ei ole pinttynyt kiusallista aja­ tusta siitä, että meidän koulutuksemme on maailman paras kansallisaarre, jota on turha käydä muuttamaan tai jenkkityyliin markkinoimaan, kun kyllä laatu huo­ mataan. Laatu on luonnollisesti kaiken menestyksen edellytys myös koulutustuotteissa, mutta laadun tuot­ teistamiseen tarvitaan asiantuntijoita, jotka ymmärtä­ vät muiden maiden kulttuuria. Tarvitaan avoimia tämän

päivän maailmankansalaisia, jotka osaavat verkostoi­ tua ja takoa kansallisaarretta kohdemaan tarpeisiin. Niin syntyy luottamusta ja kauppaa.

Koulutusvienti tarjoaa opiskelijalle kiinnostavia mahdollisuuksia. Koska alalta toivotaan paljon, ehkä lii­ kaakin, sille kehitetään nyt voimakkaasti tukea ja tukia. Vaikka se on vielä alle 300 miljoonan arvollaan minia­ tyyri verrattuna vaikka kemianteollisuuden viennin 10,1 miljardiin vuonna 2015, rahaa valuu koko ajan lisää. Sijoittajat heräävät.

Koulutusviennissä on myös valtavat mahdol­ lisuudet Aallon mission mukaiselle kolmen alan yhteistyölle. Kun teekkari kehittää tuotteen, kyl­ teri voi junailla ympärille koulutuspalvelut ja muo­ toilija palvelumuotoilla koko komeuden timant­ tiseen muotoon. Samalla voi tuntea tekevänsä jotain merkityksellistä, koska koulutus ja varsin­ kin kehitysmaiden nais­ ten koulutus todella on edelleen avain parempaan maailmaan.