Kesällä Otaniemen Teekkarikylän asukas sai asuntoonsa tuntemattoman vieraan. Asunnon ikkunasta lennähti sisään liito-orava.

Kyllä, liito-orava. Miten se on mahdollista?

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevälle maisema-arkkitehti Aino Aspialalle aihe on piinallisen tuttu.

”Etelä-Espoossa liito-oravahavainnot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti”, Aspiala kertoo puhelimitse.

Otaniemen alueella tehtiin vuonna 2013 luontoselvitys Otaranta-Servinniemen kaavoitusta varten. Selvityksessä Kiviniemen rannasta löytyi pari niin sanottua papanapuuta – eli puuta, joiden juurella oli liito-oravan papanoita.

Liito-oravahavainnot saivat jatkoa keväällä 2014, kun yksityishenkilö ilmoitti nähneensä Otaniemessä paljon liito-oravia. Asiasta tehtiin selvitys. Alueelta löytyikin useita liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi määriteltäviä alueita. Tulokset perustuivat niin ikään papanahavaintoihin.

”Merkittävät liito-oravakeskittymät sijaitsevat erityisesti Otaniemen kappelin ympäristössä, rantaraitin varrella Jämeräntaipaleen kohdalla sekä YTHS:n rakennuksen ympäristössä Otakaaren itäpuolella”, Aspiala kertoo.

Liito-orava on Suomessa uhanalainen laji, joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suojattuja. Espoon kaupunki on kuitenkin tehnyt uraauurtavaa selvitystyötä liito-oravien ja maankäytön yhteensovittamisesta.

Vaarantavatko liito-oravat Aallon kampuksen rakentamisen?

”Liito-oravat ja muut luontoarvot ovat hidastaneet Otaranta-Servinniemen kaavan valmistelua. Tällä hetkellä työn alla onkin Otaniemen alueen liito-oravaselvitys ja selonteko siitä, mitä liito-oravien esiintyminen tarkoittaa kampusalueen kaavoituksen kannalta”, Aspiala kertoo.

Onnistuvatko kaavoittajat ja liito-oravat lyömään kättä päälle?

Mahtuvatko tulevat opiskelijasukupolvet ja liito-oravat samalle kampukselle? Aino jää seuraamaan tilannetta.

KUVITUS ANNUKKA MÄKIJÄRVI

Juttu julkaistu 18.9. ilmestyneessä Ainossa 3/2014.