Riku Rantala on vihainen.

”Jos maailman asioista päättäisivät ihmiset, eikä vitun markkinavoimat, Shreyankin vaatimattomat unelmat voisivat toteutua.”

Lainaus on poimittu Madventuresin kohtauksesta, jossa seurataan elämää kaatopaikalla Phnom Penhissä, Kambodzassa.

Shreya on yksi tuhansista lapsista, jotka elättävät itsensä keräämällä roskia. Kambodzan pääkaupungissa moni lapsi pääsee seuraavana päivänä kouluun vain, jos onnistuu löytämään jätteiden seasta tarpeeksi myytäväksi kelpaavaa muovia.

EU, YK, kansalaisjärjestöt ja muut yhteistyöelimet ovat jo vuosikymmenten ajan yrittäneet ratkaista maailman suurimpia ongelmia – vaihtelevin tuloksin. Vaikka rikkaat valtiot kuinka käyttävät kehitystyöhön yli sata miljardia dollaria vuosittain, apu ei saavuta Shreyaa ja kaikkia maailman muita 1,3 miljardia absoluuttisen köyhyysrajan alla eläviä ihmisiä.

Maailman väkiluvun on arvioitu ylittävän yhdeksän miljardia vuoteen 2050 mennessä. Maapallon resurssit eivät vain riitä kaikille. On keksittävä jotain muuta.

Siksi tarvitsemme uusia, älykkäämpiä yrityksiä. Sellaisia, jotka perustetaan jonkin sosiaalisen tai ekologisen ongelman ratkaisemiseksi, ei pelkiksi rahantekokoneiksi.

Voisiko niistä löytyä ratkaisu yhteiskunnan kiperimpien haasteiden selvittämiseksi?

Ajatushautomo Demos Helsinki julkaisi viime marraskuussa Smartup manifesto -nimisen pamfletin. Siinä kerrotaan, kuinka uuden aallon resurssiälykkäät startupit, eli smartupit, muuttavat tapaamme tehdä jokapäiväisiä asioita.

Ne vaikuttavat siihen, miten asumme, liikumme tai syömme – eli niihin asioihin, joihin jokainen meistä käyttää 60 prosenttia tuloistaan ja jotka kuluttavat yli 70 prosenttia maailman luonnonvaroista.

Smartupiksi voidaan kutsua palveluita, jotka – ja nyt tarkkana – uudistavat fyysistä todellisuutta sähköisten työkalujen kuten mobiilisovellusten avulla. Ne pyrkivät muuttamaan sitä tapaa, jolla hahmotamme ja hyödynnämme jo olemassa olevia resurssejamme, kuten autoja ja koteja paremmin.

Esimerkiksi Uber uudisti taksibisneksen ja tekee miljoonien liikevaihtoa omistamatta yhtäkään autoa. Airbnb tarjoaa tuhansia majoitusvaihtoehtoja ympäri maailmaa omistamatta yhtäkään kiinteistöä.

Demos Helsingin manifesto kuvailee smartup-ilmiötä näin:

”Sen sijaan, että kaikki olisi joko digitaalista tai fyysistä, kaikesta tulee jotain siltä väliltä. Smartupit määrittelevät parhaillaan, mitä siltä väliltä tarkoittaa.”

Vuonna 2015 onkin uuden yrittäjyysaallon vuoro. Enää ei haluta luoda vain uusia rovioita, vaan tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Halutaan vaikuttaa johonkin.

Aalto-yliopiston kehittyvien markkinoiden tutkimusyksikkö Aalto Global Impactin Petri Allekotte on seurannut maailmalla nousevaa impact business -trendiä ja tietää, mistä on kyse.

”Olemme Suomessa viisi vuotta Iso-Britanniaa jäljessä, mutta meillekin on syntymässä uusi yrittäjyyden tyylilaji, jossa arvopohjalta toimiminen on kaikkein tärkein prioriteetti.”

Allekotte uskoo, että kuluva vuosi tulee muuttamaan sen, miten tällainen yritys huomioidaan julkisessa keskustelussa.

”Toistaiseksi mediassa on ollut lähinnä esillä yhteiskunnallinen yrittäjyys, joka mielletään usein kansalaisjärjestötyyppiseksi non-profit -toiminnaksi.”

Mutta impact business ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan tuloshakuista liiketoimintaa. Yritykset ratkovat voittoa tavoitellen yhteiskunnallisia ongelmia – niitä samoja, joita järjestöt ja julkinen sektori ovat yrittäneet ratkoa jo pitkään.

Vaikka vaikuttavuutta tavoittelevat kasvuyritykset ovat vielä toistaiseksi pieniä, niiden tähtäimessä olevat ongelmat eivät. Joulukuussa Aalto-yliopistoon perustettu yrittäjyysyhteisö Impact Iglu haluaakin tukea juuri sellaista yrittäjyyttä, joka on value driven, arvopohjaista. Se tarkoittaa sitä, että toiminnan suurin tarkoitus on jokin muu arvo kuin tulos, esimerkiksi tasa-arvo tai ihmisoikeudet.

Impact Iglun perustajat huomasivat, etteivät arvopohjalta toimivat yrittäjät välttämättä tunne oloaan kotoisaksi teknologiapainotteisissa startup-yhteisöissä.

”Haluamme luoda yhteisön, jossa samanhenkiset ihmiset voivat tavata, innostaa ja kannustaa toisiaan”, sanoo Allekotte.

Impact Iglussa huomio keskittyy erityisesti yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen kehittyvillä markkinoilla globaalissa etelässä eli Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

”Iglun näkökulmasta impact-yrityksiä ovat kaikki, jotka esimerkiksi vähentävät köyhyyttä tai parantavat mahdollisuuksia sähkön, puhtaan veden, opetuksen tai sanitaatiopalveluiden saantiin. Se, että yritys maksaa veroja ja luo työpaikkoja, ei riitä.”

Mutta arvopohjainen tavoite riittää.

Impact-yrittäjyydessä omistajien rikastuttaminen ei ole päätavoite. Siksi siinä ei ensisijaisesti jahdata kiihtyvää kasvua tai nopeaa exittiä, eli firman myymistä mielellään isolla rahalla.

Aallon kursseilla varsinkin Töölössä ja Artsissa arvopohjaiseen yrittäjyyteen liittyvät kurssit ovat olleet suosittuja jo pidempään. Eikä ilmiö ole yritysmaailmassakaan aivan uusi, muistuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Minna Halme.

”Ekologisesti ja sosiaalisesti vaikuttamaan pyrkivää yrittäjyyttä on harjoitettu ilman impact-termiä jo aiemmin. Suomessa on kuitenkin vielä haasteena riittävän rahoituksen löytyminen.”

Viime keväänä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra perusti työryhmän impact investmentille, vaikuttavuussijoittamiselle. Se pyrkii tukemaan yhteiskunnallisten yritysten syntymistä.

”Tänä talvena mukaan näyttävät tulleen entistä voimakkaammin kasvuyritykset eli tulokulma siirtyy selkeästi non-profitista for-profitiin”, Allekotte huomauttaa.

Allekotte luottaa vaikuttavuussijoittamisen suosion kasvuun.

”Kun esittelee Iglua ja ajatusta impact-yrittäjyydestä, saa miltei kaikilta tukea ja ihailua. Tosin olen myös tavannut muutamia sijoittajia, joiden mielestä ajatus muusta kuin voiton maksimoinnista on absurdi ja naurettava. Otaksuttavasti kyseiset herrat eivät ole tulevia impact-sijoittajia.”

Impact-yrittäjyyden ”Rovio” voi ihan hyvin saada alkunsa Aallosta. Ja parhaimmillaan sillä voi olla kambodzalaisen Shreyan kaltaisille ihmisille elämää suurempi vaikutus.

5 x smartup:

1. SHARETRIBE. Aallon opiskelijoiden perustama Sharetribe on alusta, jonka avulla kuka tahansa voi perustaa markkinapaikan verkkoon. Suomalainen smartup haluaa saada jo olemassa olevat tavarat ja palvelut kohtaamaan niiden tarvitsijat.

2. IROFIT. Nigerian reissulla saadusta ideasta perustettu Irofit kehittää alustaa, jonka avulla korttimaksaminen onnistuu ilman internet-yhteyttä. Se tekee maksamisesta helpompaa ja turvallisempaa niillä alueilla, joilla signaali on epävarma, kuten Nigeriassa.

3. PURE WASTE. Vaatteita, asusteita ja kankaita valmistava Pure Waste käyttää tuotannossa vain kierrätettyjä tekstiileitä. Käyttämällä kierrätettyä puuvillaa yritys kertoo säästävänsä 20 000 litraa vettä puuvillakiloa kohden.

4. GREENRIDERS. Kimppakyytien koordinoimiseksi perustettu Greenriders haluaa muuttaa ajatusmaailmamme liikkumisesta. Perustamissysäys tuli siitä, kun lapsi kysyi isältään, miksi niin monissa autoissa on vain yksi matkustaja – kuski. Siksi Greenriders rakentaa sivustoa, jolla vaikkapa Tampereelle kyytiä tarvitseva ja sinne ajava löytävät toisensa.

5. TOTO HEALTH. Toto Health on applikaatio, jolla vastasyntyneen vauvan vanhemmat saavat tekstiviestitse tietoa vauvan kehitysvaiheista ja apua, mikäli niissä on jotain poikkeavaa. Yrityksen lähtökohta on vähentää imeväisyyskuolleisuutta, joka on yksi YK:n jäsenmaiden vuonna 2000 määrittelemästä kahdeksasta vuosituhattavoitteesta.

+6. SMARTUP-KILPAILU. Kaliforniassa NASA:n tutkimuskeskuksessa toimiva Singularity University on asettanut tavoitteekseen vaikuttaa esimerkiksi köyhyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien osalta miljardin ihmisen elämään seuraavien 10 vuoden aikana.

Tänä keväänä Singularity Universityn Global Impact Challenge -ideakilpailu etsii Suomesta ensimmäistä kertaa ihmistä ja ideaa, jossa olisi potentiaalia vaikuttaa miljoonan ihmisen elämään. Kilpailun voittaja pääsee Piilaaksoon 10-viikkoiseen kesäohjelmaan jatkokehittämään vaikuttavaa liikeideaansa. Haku kilpailuun on auki 23. maaliskuuta saakka.

Kuvitus: Emilia Ahonen