”Hei pitäiskö sulkee noi verhot?” kysyy Aallon kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (KY) hallituksen jäsen. Hän kantaa muovivaltikkaa, jonka päässä komeilee pahvista askarreltu rubiini.

On lokakuinen ilta KY:n virallisissa tiloissa Espilässä. KY:n uusi sihteeristö on aloittanut työt syksyn alussa, ja nyt toimiston väen on aika tutustua toisiinsa rennon toimistoappron merkeissä. Ja kuten opiskelijatapahtumille on tapana, myös tälle illalle on valittu teema: Toimistoappro Empire Edition – Brittiläinen imperiumi ja siirtomaat. Muutamat ovat pukeutuneet eläimiksi, ja osa on tehnyt itselleen paperista tai pahvista merimiehen tai siirtomaaherran päähineen.

Approssa kierretään toimiston työpisteitä ja suoritetaan samalla erilaisia leikkimielisiä tehtäviä. Yhdellä rastilla katsotaan Downton Abbeytä ja juodaan viinaista teetä, ja pääsihteerin työhuoneessa on keksittävä mahdollisimman loukkaavia vitsejä. Mitä törkeämpi vitsi, sitä enemmän juomaa. Vitsit kirjataan tekstitiedostoon, joka esitellään minulle seuraavana päivänä toimistolla – tällä kertaa sanotaan, että rastilla oli tarkoitus keksiä mahdollisimman paska ja rasistinen vitsi. Erään toimiston työntekijän mukaan huonoimpaan eli parhaaseen vitsiin liittyi intialainen henkilö, lehmä ja seksi. KY:n hallituksen määrittelemän strategian painopisteenä on aito kansainvälisyys.

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita havittelevassa Aalto-yliopistossa opiskelee ja työskentelee ihmisiä noin sadasta eri kansallisuudesta. 17 500 opiskelijan ja 4 000 henkilöstön jäsenen joukkoon mahtuu myös suomalaisia, joiden juuret ovat Suomen ulkopuolella.

Aalto-yliopisto listaa verkkosivuillaan tavoitteekseen tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toimintaympäristön, jossa eri sukupuolia, eri tehtävissä olevia ja erilaisista taustoista tulevia työntekijöitä ja opiskelijoita kohdellaan tasapuolisesti. Myös ulkomailta tulevilla opiskelijoilla, opettajilla, tutkijoilla ja yhteistyökumppaneilla tulee olla samat mahdollisuudet toimia yliopistossa kuin muillakin yliopistoyhteisöön kuuluvilla. Monimuotoisuus näkyy myös Aallon ulkoisessa viestinnässä, jossa erinäköiset ihmiset ovat monipuolisesti edustettuina.

Huonoimpaan eli parhaaseen vitsiin liittyi intialainen henkilö, lehmä ja seksi.

Ovatko arvot ja tavoitteet kansainvälisyydestä ja monimuotoisuudesta kuitenkin vaarassa vesittyä, kun siirrytään Aallon sisällä toimivien opiskelijajärjestöjen strategioista ja linjapapereista opiskelijatoiminnan ruohonjuuritasolle?

Sanotaan, että raju huumori on osa opiskelijakulttuuria. Jos KY:n toiminnasta kiinnostunut henkilö olisi kävellyt Espilään tervehtimään toimijoita marraskuun kahdennenkymmenennen iltapäivänä, hän olisi nähnyt käytävällä erään hallituksen jäsenen laminoidun kuvan, jonka päälle oli piirretty mustalla tussilla blackface ja puhekupla: ”ugala bugala!”. On mahdotonta sanoa, oliko tuherruksen takana KY:llä työskentelevä henkilö vai kenties mustalla permanenttitussilla varustautunut ilkikurinen vierailija, mutta ainakin Espilän ilmapiiri on otollinen rasistisille vitseille.

KY ei ole Aallon ainoa opiskelijayhteisö, jossa sopimaton huumori saa jalansijaa. Useissa teekkaribileissä kellon lyödessä kaksitoista osa juhlijoista laulaa edelleen teekkarihymnin 1800-luvun lopun rasistisella sanoituksella. Vuoden 2015 Valkohaalarisitsellä yksi sitsaaja askarteli valkoisesta pöytäliinasta itselleen Ku Klux Klan -asun. Informaatioverkostojen kilta Athenen viimesyksyisten Höpöhöpö-sitsien järjestäjät kehottivat osallistujia pukeutumaan muun muassa alkuasukkaiksi, löytöretkeilijöiksi ja ”ilkeiksi siirtomaaherraoletetuiksi”. Vuotta aiemmin Willy Wonka -teemaisilla sitseillä kolmannen vuosikurssin pukeutumisteemaksi määrättiin ”Seksikäs Suklaa”, jolla viitattiin rap-artisti Seksikäs-Suklaaseen. Killan julkiselta Flickr-tililtä voi kuka tahansa löytää kuvia teemaa noudattaneesta, kasvonsa mustaksi maalanneesta ja lakupekan asuun pukeutuneesta juhlavieraasta.

Athenen varapuheenjohtajana vuonna 2016 ja puheenjohtajana vuonna 2017 toiminut Antti Tolppanen ei ollut järjestämässä tai ideoimassa teemoja, eikä osaa kommentoida, mikä on johtanut tämän kaltaisiin ideoihin. Hän kuitenkin huomauttaa, että moni kiltalainen on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa on järjestämässä julkisia ja kaikille avoimia, yhdistyksen nimissä järjestettäviä tapahtumia tai juhlia, ja niinpä virheitä ja ylilyöntejä sattuu toisinaan.

”Esimerkiksi kun lähdetään rakentamaan löytöretkistä teemaa, voidaan lähteä vähän kiiltokuvamaisen ajattelun kautta – että hei seikkailuja, uusia maailmoja ja jännitystä. Sitten jää puuttumaan ajatus siitä, että tähän aiheeseen liittyy myös aika ikäviä asioita”, Tolppanen pohtii.

Hän muistuttaa, että toimikaudet järjestöissä ovat usein vain vuoden mittaisia ja toimintatavat siirtyvät perinnetietona toimijalta toiselle.

”Institutionaalinen muisti on näissä hommissa lyhyt.”

Rodullisesti syrjiviä teemoja selitellään paitsi Tolppasen mainitsemalla tietämättömyydellä myös huumorilla ja etuoikeuden synnyttämällä taakalla.

Kun Instagramin hakukenttään syöttää hashtagin #AMSinAfrica, löytää kuvia Etelä-Afrikan matkalta, jolla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin opiskelijajärjestö Aalto Marketing Society (AMS) oli viime syksynä. On kauniita maisemakuvia Kapkaupungin rannikolta, suloisia kuvia iloisesti leikkivistä norsuista ja ryhmäpotretteja yritysvierailuilta.

Niiden lisäksi on kuvia, joissa AMS:n puheenjohtajana matkan aikaan toiminut Henrik Lähdesniemi poseeraa aavikkosaappaisiin, safaritakkiin ja -hattuun pukeutuneena nähtävyyksillä. Kuvateksteissä hän viittaa itseensä siirtomaaherrana ja Etelä-Afrikkaan siirtomaana:

”AMS Goes Cape Town day 5: siirtomaaherra Lähdesniemi tarkasti paikallisen viinituotannon tason Stellenboschin alueella. Tarkan ja perinpohjaisen syynin jälkeen voidaan todeta vuoden 2017 olevan hyvä viinivuosi. Viinitilakierroksen jälkeen nautimme satavuotiaan Suomen kunniaksi 100 shottia #stellenbosch #viintä #suomi100 #AMSinAfrica”

Jälkikäteen Lähdesniemi selventää kuvien siirtomaaherra-asun ja retoriikan taustoja sillä, että on aina ollut historian ja kulttuurin ystävä. Asu oli alun perin kunnianosoitus Ernest Hemingwaylle ja seikkailujen ajalle, kunnes matkalla joku osasi kertoa, minkälaisia konnotaatioita asuun saattaa liittyä.

”Se, että Etelä-Afrikkaan tulee tällainen länsimaalainen valkoinen ihminen, joka käy viinitiloilla, kiipeilee vuorilla ja tutustuu firmoihin, niin siinä oli vähän tällainen – maan historian huomioiden – aika vahva sävy. Tarkoitus oli naureskella tälle tilanteelle ja itseen kohdistuville ennakkoluuloille”, Lähdesniemi kertoo.

Lähdesniemi myöntää, että asu saattoi osoittaa huonoa makua maassa, jossa kolonialismin trauma yhä näkyy yhteiskunnan rakenteissa.

”Siitä voi toki joku pahastua, varmaan ihan oikeutetusti. Mutta en kokisi, että kuvat olisivat äärimmäisiä loukkauksia tai ylilyöntejä.

Lähdesniemi oli matkan aikaan AMS:n puheenjohtaja, jonka tehtävänä on edustaa järjestöä. Helsingin yliopiston sosiaalisen median tutkijan, dosentti Janne Matikaisen mukaan erityisesti luottamustoimessa toimivien tulisi harkita, mitä jakaa sosiaalisessa mediassa.

”Kun on ainejärjestön matkalla ja käyttää ainejärjestön hashtageja, puheenjohtajan roolista ei voi oikein irtaantua”, Matikainen arvioi.

Joulun alla KY:n jo väistynyt puheenjohtaja Jyri Heimo julkaisi KY Todayn Facebook-ryhmässä kirjoituksen järjestön ja sen tapahtumien periaatteista. Kirjoituksessa todetaan, että toiminnan tulee olla kaikille turvallista, eikä kenenkään tulisi tuntea oloaan uhatuksi, epäkunnioitetuksi tai ahdistelluksi. Heimon mukaan on erityisesti vanhempien opiskelijoiden, tuutoreiden, jaostojen ja tapahtumanjärjestäjien vastuu toimia esimerkkinä ja varmistaa, että kaikilla on tervetullut ja turvallinen olo. Kirjoitus päättyy muistutukseen siitä, ettei KY:llä kuitenkaan tarvitse olla poliittisesti aivan korrekti: ”We don’t need to be overly PC, we are at KY for Christ’s sake :).”

Aino-lehdelle Heimo kommentoi kirjoitusta kertomalla, että vaikka KY:llä tehdään paljon tasa-arvotöitä, toiminnan ei tarvitse olla haudanvakavaa.

”Meillä on aika paljon KY:llä sellasta kulttuuria, että voidaan heittää asioista hurttiakin huumoria. Se ei vaikuta KY:llä oikeisiin asioihin, kuten mahdollisuuksiin tai esimerkiksi tiettyihin positioihin pääsyyn. Siitä ei seuraa mitään syrjintää”, Heimo painottaa.

Kirjoitus päättyy muistutukseen siitä, ettei KY:llä kuitenkaan tarvitse olla poliittisesti aivan korrekti.

Heimo arvioi, että myös rasistisia vitsejä saatetaan laukoa KY:llä porukasta riippuen. Hän ajattelee, että jos jollekin asialle ei voi enää nauraa, se muuttuu liian vakavaksi. Nauraminen vähentää ikävien asioiden tehoa.

Heimon mukaan KY:n toimistoapproon valitun siirtomaaimperiumiteeman tarkoituksena ei ollut nauraa kenellekään.

Hän kertoo, ettei ole KY:llä toimiessaan havainnut rasismia.

Kasvatustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston vieraileva rasismimitutkija Aminkeng Atabong Alemanji näkee asian toisin.

”Rasismia ja sen vaikutusta halutaan trivialisoida, mutta rasismille nauraminen ei häivytä sen olemassaoloa. Sanotaan, että tämä on vain leikkiä, että pidetään hauskaa. Mutta vitsailu tehdään aina jonkun muun kustannuksella. Vain henkilö, jota vitsi koskee, saa määritellä, miten se tulkitaan”, hän sanoo.

Huvittelu rasistisilla vitseillä tai kolonialismiin liittyvillä hahmoilla johtuu Alemanjin mukaan siitä, että vitsailijoille ei ole koskaan opetettu tällaisen huumorin vaaroja.

”Kun ihmiset sanovat, etteivät ole nähneet rasismia, he puhuvat tietynlaisesta rasismista. He odottavat näkevänsä väkivaltaa. Jos kasvaa kulttuurissa, jossa rasismi ei ole juuri väkivallan muodossa läsnä tai siitä ei puhuta, niin tietenkin tulee sokeaksi muunlaiselle rasismille.”

Viime kesänä Harvardin yliopisto perui ainakin kymmenen kouluun hyväksytyn opiskelupaikan, kun sen johto sai tietää henkilöiden jakaneen naisia halventavia ja rasistisia meemejä suljetussa Facebook-ryhmässä. Kiistellyllä toimellaan Harvard teki selväksi: rasismia tai seksismiä ei suvaita.

Samankaltaisia esimerkkejä löytyy myös kotimaasta. Viime keväänä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) talousjohtokunta päätti lopettaa MIKS–nimisen opiskelijayhdistyksen tukemisen, kun kävi ilmi, että järjestön vuoden 2016 hallituksessa oli toiminut ”tuhka- ja juutalaisasioiden ministeri”.

Myös Aallossa on otettu askelia entistä tasa-arvoisemman opiskelijakulttuurin saavuttamiseksi. Esimerkiksi KY:llä toimintakieleksi on valittu englanti, jotta mahdollisimman moni voi osallistua toimintaan. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) toteaa verkkosivuillaan, ettei syrjivää puhetta, seksistisiä vitsejä, rasistisia juttuja ja lähentelyä tarvitse ottaa huumorilla. Jos AYY:n jäsen kokee häirintää, hän voi keskustella asiasta häirintäyhdyshenkilön kanssa luottamuksellisesti. AYY myös järjestää yhdistystoimijoille koulutuksia, joissa keskustellaan muun muassa epäsensitiivisistä juhlateemoista. Tammikuussa AYY järjesti yhdessä HYYn kanssa Turvallisesti tapahtumissa -koulutuksen toimijoilleen.

AYY ja KY-Säätiö rahoittavat myös sellaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joiden kaikki toiminta ei aina kestä päivänvaloa. AYY:n yhdistysrekisteriin voidaan hyväksyä yhdistys, jonka tarkoitus ja toimintatavat ovat lain ja hyvien tapojen mukaisia ja joka yhdistää AYY:n opiskelijoita. KY ry:n toimintaa rahoittavan KY-säätiön toiminta-avustusten myöntämisessä puolestaan huomioidaan toiminnan tarkoitus, taloudellinen tilanne, laajuus, aktiivisuus sekä toiminnan ja viestinnän tavoittavuus.

Hyvä tapa on tulkinnanvarainen termi, mutta ovatko rasistiset vitsit tai siirtomaa-ajalla flirttailevat teemat hyvän tavan mukaisia?

Ongelma onkin termien väljyys. Hyvä tapa on tulkinnanvarainen termi, mutta ovatko rasistiset vitsit tai siirtomaa-ajalla flirttailevat teemat hyvän tavan mukaisia?

”No mielestäni eivät ole”, toteaa AYY:n pääsihteeri Niko Ferm.

KY:n pääsihteerin Esa-Pekka Mattilan mukaan KY:n toimistoappron teema ja rasti, jolla kerrottiin rasistisia vitsejä, olivat ajattelemattomia. Hänen mielestään kyseenalaiset teemat voitaisiin välttää, jos olisi olemassa jonkinlainen prosessi teemojen läpikäyntiin.

”Tässä on selkeästi oma arvostelukyky pettänyt ja siitä pitää nostaa käsi pystyyn erheen merkiksi. Olisi pitänyt olla enemmän hereillä asian suhteen. Isommassa porukassa joku olisi heti ottanut teeman kyseenalaisuuden esille.”

Voisivatko tarkemmat kirjalliset säännöt siis auttaa toimijoita järjestämään hyvää tapaa noudattavia juhlia?

Athenen entinen puheenjohtaja Tolppanen on sitä mieltä, että voisivat. Hän olisi kuitenkin varovainen kirjallisia sääntöjä laadittaessa.

”Jos ruvetaan liikaa kirjaamaan ja listaamaan asioita, jollekin voi tulla fiilis, ettei saa olla oma itsensä tai että sananvapautta ruvetaan rajoittamaan”, hän sanoo.

Fermin mukaan ensimmäinen askel ylilyönnin selvittämiseen on keskustelu. Mikäli järjestö ymmärtää ylilyönnin tapahtuneen ja on valmis muuttamaan toimintaansa, Ferm ei usko, että AYY suoraan katkaisisi rahoitusta ja siten yhteyksiä järjestöön.

”Mitä paremmin meillä on koppi, mitä paremmin meidän yhteistyö toimii, sitä paremmin voimme käydä keskustelua”, hän sanoo.

Rasistisia vitsejä tai siirtomaa-ajalla leikitteleviä pukeutumisteemoja Ferm ei ole valmis kuittaamaan huumorilla.

”Se, miten puhutaan, luo toimintatapoja. Huumori välittyy kaikkeen toimintaan ja käyttäytymiseen. Siitä syntyy yhteiskunnallisia malleja. Pitäisi ajatella pidempiaikaisesti kuin sen yhden hetken verran.”

Tarkennus 9.2.2018 klo 12.00: Henrik Lähdesniemi toimi AMS:n puheenjohtajana vuonna 2017, eli matkan ajankohtana.

Lisäys 11.2.2018 klo 17.03: Juttuun liitetty linkki Instagram-tiliin on laitettu haastateltavan pyynnöstä.

Korjaus 20.2.2018 klo 18.10: Jutusta poistettu kohta: “Puisella pöydällä lojuu paperille printattu kuva norsunluukasasta. Sen huipulle on teipattu kuva yhdestä hallituksen jäsenestä.” Kuva norsunluukasasta ei liittynyt kyseisiin juhliin.

Toimittajan kommentti

Olin yksi kolmesta terroristiksi pukeutuneesta KY:n bileissä keväällä 2017. Asun oli tarkoitus irvistää ennokkoluuloille, joita minuun saatetaan arabina liittää. En kuitenkaan tekisi niin enää.

Järjestön entinen puheenjohtaja Jyri Heimo piti kysyttäessä kantansa siitä, ettei KY:llä tarvitse olla poliittisesti turhan korrekti. Hänestä opiskelijatoiminnan ei tarvitse olla haudanvakavaa. Poliittinen korrektius ja vakavuus eivät kuitenkaan ole synonyymejä. Työ- tai opiskelijayhteisö on takuulla rennompi ilman rasistista tai toisin tavoin syrjivää huumoria.

Informaatioverkostojen killan Athenen entinen puheenjohtaja Antti Tolppanen pelkää liiallisen sääntöjen kirjaamisen johtavan siihen, että joku kokee sananvapautensa rajoitetuksi. Jos joku ei voi olla oma itsensä ilman, että järjestää rasismilla flirttailevia sitsejä, en ole aivan varma, tarvitseeko hänen nauttia tästä oikeudesta.

Opiskelijajärjestöjen tarkoitus on rakentaa yhteenkuuluvuutta. Tarvitaan keskustelua siitä, mikä on rasistista ja syrjivää. Siitäkin huolimatta ja etenkin siksi, että valtaosa ylilyönneistä johtuu ajattelemattomuudesta.

Vaikka kuinka painotettaisiin, ettei ketään oikeasti syrjitä, rasistinen vitsi tai sitsiasu saa aikaan ulkopuolisuuden tunteen monissa. Se on syrjintää.

Sonia El Kamel