Ulkoista gradunteko


Teksti · words

Missä menee raja plagioinnin ja sallittujen akateemisten apukeinojen välillä?

web_gradu_big

Moni opiskelija maksaa maisterin lopputyön oikoluvusta tai tuntien haastatteluaineiston litteroinnista. Nämä avut ovat sallittuja, mutta voisiko kiireinen opiskelija teettää muutakin ulkopuolisilla? Voisiko mursu kahlata firmojen tunnuslukuja läpi? Entä fuksi tehdä muutamat mittaukset diplomityötä varten? Voisiko joku muu tehdä muotoilun lopputyön pienoismallin ohjeiden mukaan?

Tarkkaa vastausta tai tiukkaa linjanvetoa ei Aallon professoreilta saa.

”Lopputyön työnjakoon liittyvät kysymykset ovat vaikeita, eikä absoluuttisia totuuksia voi sanoa”, professori Matti Rossi tieto- ja palvelutalouden laitokselta sanoo. Avun vastaanottamista ei kuitenkaan kukaan kiellä.

”Tietysti gradua kirjoittaessaan opiskelija aina jossain määrin hyödyntää muiden tekemää aineistoa ja nojaa aiempaan tutkimukseen”, markkinoinnin laitoksen professori Lasse Mitronen sanoo.

”Siitä pitää kuitenkin tehdä omat päätelmät ja tulkinnat.”

Teknillisten korkeakoulujen opiskelijat saavat konkreettisempaakin apua.

”Diplomitöissä tehdään usein paljon mittauksia, ja kokeneet tutkijat auttavat opiskelijoita suunnittelussa ja oikeiden työtapojen käyttämisessä”, sähkötekniikan ja automaation laitoksen professori Liisa Halonen kertoo. Artsin puolella mietitään taiteen ja suunnittelun rajanvetoja.

”Innoituksen saaminen aiemmista töistä kuuluu suunnittelun maailmaan. Muita töitä lainataan oma persoona mukana”, muotoilun laitoksen tilasuunnittelun professori Pentti Kareoja sanoo.

Lopputyön ulkoistamisesta kukaan professori ei ollut kuullut aiemmin.

”Suomessa ei tietääkseni tapahdu sitä, että maksettaisiin ulkopuolisella kirjoittajalle. Ennen sihteerit saattoivat kirjoittaa osia väitöskirjoista, mutta se ei ole nykypäivää”, Rossi sanoo. Ulkoistamista ei varsinaisesti suositella.

”Siinä liikutaan tieteellisesti aika arveluttavalla aluella”, Rossi sanoo. ”Lisäksi luulen, että on oikeasti vain helpompaa kirjoittaa gradunsa teksti itse.”

Kareojan mukaan lopputyön pienoismallin voisi teettää ulkopuolisella omien suunnitelmien mukaan, mutta suunnittelutyöhön ulkopuolinen ei saisi vaikuttaa.

Mutta miksi ei? Professorit painottavat lopputyön merkitystä oppimiskokemuksena.

”On tärkeää, että gradua tehtäessä opitaan tutkimuksen tekemisestä ja metodeista”, Mitronen sanoo. ”Olisi hassua, jos tarkoitus on oppia kvalitatiivista tutkimusta, ja joku muu tekisi haastattelut.”

Halosen mukaan on tärkeää oppia kommunikoimaan ajatuksiaan.

”Diplomityö on yliopiston viimeinen testi, oletko oppinut kirjoittamaan niin, että joku muukin saa selvää ideoistasi ja ajatuksistasi.”

Mitrosen mukaan ulkopuolinen auttaja voisi myös vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen.

”Kvalitatiivista haastattelua tehdessään tutkija vaikuttaa itse läsnäolollaan tutkimukseen. Tuloksiin vaikuttaa miten kysymykset kysytään ja miten tilannetta johdetaan”, Mitronen sanoo.

Kahdeksatta fokusryhmähaastattelutuntia litteroidessa unohtaa, että kaikki Aallon opiskelijat eivät lopulta edes suostuisi ulkoistamaan lopputyötään.

”Laitoksellamme diplomityöt ovat usein toimeksiantoja, jolloin ulkoinen firma maksaa opiskelijalle työstä palkkaa”, Halonen kertoo. ”Kun diplomityö vaikuttaa firman toimintaan, se ei tunnu opiskelijasta turhalta.”

Onnekkaimmille lopputyö voi olla oikeasti intohimo.

”Opiskelijoille muotoilutyön suunnittelu ja toteutus on näytön paikka, jossa pääsee esittelemään näkemystään ja persoonaansa. Ei sitä kukaan vaihtaisi pois”, Kareoja sanoo.

KUVITUS: ROBERT LÖNNQVIST